Konnivesi (14.131.1.001)
Konnivesi on suuri järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
Konnivedellä on Heinolan, Vuolenkosken ja Sulkavankosken väleillä viralliset laivareitit reimareineen. Kesäisin järvellä kulkee kaupallistakin liikennettä. Järvi on luodattu merikarttaa varten tarkkaan vasta viime vuosina. Sen sijaan Heinolan länsipuolisesta Ruotsalaisesta merikartta on ollut saatavilla lähes 100 vuoden ajan. | Konnivedellä on Heinolan, Vuolenkosken ja Sulkavankosken väleillä viralliset laivareitit reimareineen. Kesäisin järvellä kulkee kaupallistakin liikennettä. Järvi on luodattu merikarttaa varten tarkkaan vasta viime vuosina. Sen sijaan Heinolan länsipuolisesta Ruotsalaisesta merikartta on ollut saatavilla lähes 100 vuoden ajan. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 6. elokuuta 2014 kello 13.38
-L%C3%A4pianseutu-ObsALG-202506281502-685fda3e40e76.png){kind=small}
Järven erityispiirteet
Konnivesi on järvi Kymijoen vesistössä Kymijoen alkuosan järvireitin varrella. Järvi sijaitsee Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntien rajamailla Heinolan ja Iitin kuntien alueella.
Kymijoen vesistön pääjärven Päijänteen vedet laskevat Kalkkisten kanavan ja kosken sekä Ruotsalaisen kautta Konniveteen ja sieltä edelleen Jaalan Pyhäjärveen. Konniveden pohjoiseen haaraan laskee vedet Räävelistä Heinolan kirkonkylässä sijaitsevan Sulkavankosken kautta.
Konniveden pinta-ala on noin 50 km² ja tilavuus 0,72 km³. Korkeus merenpinnasta on 77 metriä. Rantaviivaa järvellä on yli 300 km. Konnivesi on keskimäärin 14 metriä syvä. Suurimmillaan sen syvyys on 53,08 metriä. Konnivettä voi luonnehtia tyypilliseksi karuksi ja vähäravinteiseksi keskikokoiseksi järveksi, jossa on useita saaria, kapeita lahtia ja niemiä. Suurin pituus on noin 20 km.
Nykytila ja suojelu
Konniveden läntisen eli Heinolasta lähtevän haaran vesi ei ole luonnollisen puhdasta johtuen Heinolan teollisuudesta ja muista päästöistä. Kuitenkin vesi on nykyisin huomattavasti puhtaampaa kuin vielä pari kolme vuokymmentä sitten. Järven pohjoishaarasta tuleva vesi on laadultaan ensiluokkaista.
Konnivedessä on lievä humusleima ja vesistö on lievästi rehevä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, planktonsiikaa, haukea, lahnaa ja toutainta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Konniveden kaakkoiskulmalla on Iitin kuntaan kuuluva Vuolenkosken vireä kylä. Vuolenkosken voimalaitos sulkee Kymijoen käyttömahdollisuuden veneilyreittinä. Vuolenkoskelta pari kilometriä koilliseen on Kimolan kanavan läntinen suuaukko. Kanavasta ei pääse veneillä läpi koska siinä on vain tukkinippujen nostoon soveltuva laitteisto. Matkailupiirit ovat toivoneet kanavan muuttamista veneilylle soveltuvaksi jolloin Konnivedeltä pääsisi Pyhäjärvelle ja edelleen Kuusankoskelle.
Konnivedellä on Heinolan, Vuolenkosken ja Sulkavankosken väleillä viralliset laivareitit reimareineen. Kesäisin järvellä kulkee kaupallistakin liikennettä. Järvi on luodattu merikarttaa varten tarkkaan vasta viime vuosina. Sen sijaan Heinolan länsipuolisesta Ruotsalaisesta merikartta on ollut saatavilla lähes 100 vuoden ajan.
Aiheesta muualla
Wikipedia. Konnivesi. Internet-sivu. Viitattu 6.8.2014. [1]
- Konnivesi (ymparisto.fi)
