Ero sivun ”Iijärvi (61.341.1.002)” versioiden välillä
p |
(Tulouomien ja saarien lisäys) |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Iijärvi sijaitsee Iijoen latvoilla [[Kuusamo|Kuusamossa]], [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa]]. Sen pinta-ala on 20,5 km2. Suomen [[Iijärvi|viidestä Iijärvestä]] se on kooltaan keskimmäinen. | Iijärvi sijaitsee Iijoen latvoilla [[Kuusamo|Kuusamossa]], [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa]]. Sen pinta-ala on 20,5 km2. Suomen [[Iijärvi|viidestä Iijärvestä]] se on kooltaan keskimmäinen. | ||
| − | Järven keskisyvyys on 5,1 metriä ja suurin syvyys 20 metriä. Järvi on rikkonainen ja siinä on pitkiä lahtia ja niemiä, joten rantaviivaa on peräti 110 km. Suurin saari on Kaaperinsaari (61 ha). | + | Järven keskisyvyys on 5,1 metriä ja suurin syvyys 20 metriä. Järvi on rikkonainen ja siinä on pitkiä lahtia ja niemiä, joten rantaviivaa on peräti 110 km. Suurin saari on Kaaperinsaari (61 ha). Muita isompia saaria ovat Korkeasaari, Kalliosaari, Petäjäsaari ja Lihasaari. |
Valuma-alue on järvi mukaan lukien 300 km2 ja sen järvisyys 17,3 %. | Valuma-alue on järvi mukaan lukien 300 km2 ja sen järvisyys 17,3 %. | ||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Iijärvestä vesi laskee Niskavaaran länsipuolelta kulkeavaa kapeaa ja pitkää lahtea pitkin pieneen [[Taskunlampi (61.341.1.001)|Taskulampeen]] ja edelleen [[Poussunjärvi - Rahkolampi (61.333.1.001)|Poussunjärveen]]. | Iijärvestä vesi laskee Niskavaaran länsipuolelta kulkeavaa kapeaa ja pitkää lahtea pitkin pieneen [[Taskunlampi (61.341.1.001)|Taskulampeen]] ja edelleen [[Poussunjärvi - Rahkolampi (61.333.1.001)|Poussunjärveen]]. | ||
| − | Tulouomia on useita. Pohjoisesta vettä tulee [[Pukka (61.343.1.001)|Pukasta]] Perjakkakosken kautta ja idässä Rajajoki laskettelee [[Rajalampi (61.344.1.001)|Rajalammesta]]. Kaakosta saapuu [[Penikkajärvi (61.345.1.002)|Penikkajärven]] vesi Penikkajokea pitkin. Iijärven länsipäähän laskee vielä Tamppikoski [[Petäjälampi (61.342.1.002)|Petäjälammesta]]. Näiden uomien välissäkin rannat ovat väärällään pieni puroja ja ojituksia. | + | Tulouomia on useita. Pohjoisesta vettä tulee [[Pukka (61.343.1.001)|Pukasta]] Perjakkakosken kautta ja idässä Rajajoki laskettelee [[Rajalampi (61.344.1.001)|Rajalammesta]]. Itäiseen osaan järveä laskee myös vedet [[Kylmäjärvi (61.341.1.022)|Kylmäjärvestä]] Kylmäsalmen kautta. Kaakosta saapuu [[Penikkajärvi (61.345.1.002)|Penikkajärven]] vesi Penikkajokea pitkin. Penikkajokeen laskee myös Säynäjäpuro [[Säynäjäluoma (61.345.1.037)|Säynäjäluomasta]]. Iijärven länsipäähän laskee vielä Tamppikoski [[Petäjälampi (61.342.1.002)|Petäjälammesta]]. Näiden uomien välissäkin rannat ovat väärällään pieni puroja ja ojituksia. |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 17. elokuuta 2014 kello 20.11
Järvi
Nimi: Iijärvi
Järvinumero: 61.341.1.002
Vesistöalue: Iijärven lähialue (61.341)
Päävesistö: Iijoki (61)
Perustiedot
Pinta-ala: 2 053,72 ha
Syvyys: 20 m
Keskisyvyys: 5,09 m
Tilavuus: 104 620 000 m³0,105 km³ <br />104 620 000 000 l <br />
Rantaviiva: 110,08 km110 080 m <br />
Korkeustaso: 254,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuusamo
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iijärvi sijaitsee Iijoen latvoilla Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 20,5 km2. Suomen viidestä Iijärvestä se on kooltaan keskimmäinen.
Järven keskisyvyys on 5,1 metriä ja suurin syvyys 20 metriä. Järvi on rikkonainen ja siinä on pitkiä lahtia ja niemiä, joten rantaviivaa on peräti 110 km. Suurin saari on Kaaperinsaari (61 ha). Muita isompia saaria ovat Korkeasaari, Kalliosaari, Petäjäsaari ja Lihasaari.
Valuma-alue on järvi mukaan lukien 300 km2 ja sen järvisyys 17,3 %.
Iijärvestä vesi laskee Niskavaaran länsipuolelta kulkeavaa kapeaa ja pitkää lahtea pitkin pieneen Taskulampeen ja edelleen Poussunjärveen.
Tulouomia on useita. Pohjoisesta vettä tulee Pukasta Perjakkakosken kautta ja idässä Rajajoki laskettelee Rajalammesta. Itäiseen osaan järveä laskee myös vedet Kylmäjärvestä Kylmäsalmen kautta. Kaakosta saapuu Penikkajärven vesi Penikkajokea pitkin. Penikkajokeen laskee myös Säynäjäpuro Säynäjäluomasta. Iijärven länsipäähän laskee vielä Tamppikoski Petäjälammesta. Näiden uomien välissäkin rannat ovat väärällään pieni puroja ja ojituksia.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iijärvessä on runsas kalalajisto: järvilohi, siika, muikku, ahven, hauki, made, särki, kiiski.
Vesilintuja ovat: telkkä, isokoskelo, tavi, sinisorsa, kuikka. Lisäksi eri puolella järveä on vaihtelevasti kalalokkeja ja kalatiiroja. Lisäksi joutsenet pysähtyvät järvellä keväisin.
Järven vaihtelevasta syvyydestä johtuen vesikasvillisuus vaihtelee järven eri osissa. Matalimmissa osissa sekä lahdissa kasvaa järviruokoa, järvikortetta, ulpukoita, lumpeita sekä ahvenenvitaa.
Satunnaisesti myös saukko ja minkki voi vierailla järven rannoilla.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Iijärven rannoilla on sekä pysyvää asutusta että loma-asutusta, josta loma-asutuksen osuus on 2010-luvulla huomattavasti suurempi.
Nuottakalastusta harjoitetaan järvellä myös elinkeinona ja nuotalla pyydetään lähinnä muikkuja. Lisäksi järvestä pyydetään muita kaloja kuten siikaa, järvilohta, haukea, ahventa ja madetta joko verkoilla, katiskoilla, virvelillä, uistelemalla tai mato-ongella.
Tarut ja tositarinat
Iijärven nimi lienee lainattu saamelaisesta sanasta sanasta ijja "yö", josta se on periytynyt suomalaisasutuksen muodostuttua 1600-luvulla. Lähde Koillisen järvillä.
