Ero sivun ”Aneriojärvi (24.072.1.001)” versioiden välillä
p (→Nykytila) |
|||
Rivi 32: | Rivi 32: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
+ | |||
+ | Aneriojärven luonto-kulttuuripolku [http://www.salo.fi/ymparistojaluonto/luontojaretkeily/luontokohteetjareitit/aneriojarvenluontokulttuuripolku/] |
Versio 25. elokuuta 2014 kello 17.01
Järvi
Nimi: Aneriojärvi
Järvinumero: 24.072.1.001
Vesistöalue: Aneriojärven alue (24.072)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
Perustiedot
Pinta-ala: 124,37 ha
Syvyys: 4,12 m
Keskisyvyys: 2,02 m
Tilavuus: 2 509 380 m³0,00251 km³ <br />2 509 380 000 l <br />
Rantaviiva: 5,49 km5 490 m <br />
Korkeustaso: 46,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila
Aneriojärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut vaihteleva ja kesällä selkeästi korkeampi kuin talvella. Järven tarkkailua on tihennetty viime vuosina E18-tien rakentamisen vuoksi, joten osa pitkän aikavälin ravinnetason muutoksista voi selittyä ainakin osittain tarkkailutiheydellä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut varsin suuri.
Pintaveden happipitoisuus on pysynyt kohtalaisen hyvänä talvisinkin, mutta alusvedessä on talvisin esiintynyt huomattavaa hapenpuutetta. Pintavedessä kesäinen hapen ylikyllästys viittaa runsaaseen planktonlevätuotantoon.
Aneriojärven veden humuspitoisuus on ollut hieman nousussa pitkällä aikavälillä, mutta näyttää viime vuosina kääntyneen laskuun. Samoin lisääntymässä ollut sameus näyttää olleen aivan viime vuosina pienempi. Näkösyvyys on selkeästi pienentynyt 1970-luvun lopun tilanteeseen verrattuna. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesällä selvästi suurempi kuin talvella, mikä johtuu voimakkaasta levätuotannosta. Selkeää muutossuuntaa ei voida osoittaa, mutta kesäiset pH-arvot näyttävät olevan hieman nousussa. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013
Suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Aneriojärven luonto-kulttuuripolku [1]