Ero sivun ”Onkemäenjärvi (35.290.1.002)” versioiden välillä
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Onkemäenjärven pesimälinnustoon kuuluu mm. vesilintuja, kahlaajia, lokkilintuja ja varpuslintuja. Osa järven pesimälajeista on lintudirektiivin liitteen I lajeja tai uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä lajeja. Järvellä pesii ainakin laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, kaulushaikara, kurki, nokikana, ruskosuohaukka, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, metsäviklo, rantasipi, kalalokki, naurulokki, pikkulokki, kalatiira, pensastasku, rytikerttunen, ruokokerttunen ja pajusirkku. Satunnaispesijöitä ovat myös mustakurkku-uikku, heinätavi ja luhtahuitti. Huomionarvoisten lintulajien pesimäpaikat sijaitsevat eri puolilla Onkemäenjärveä. Merkittävimpinä pesintäkohteina voidaan kuitenkin pitää Kivikaria ja Ruohokaria, joilla pesii useita lintulajeja. | Onkemäenjärven pesimälinnustoon kuuluu mm. vesilintuja, kahlaajia, lokkilintuja ja varpuslintuja. Osa järven pesimälajeista on lintudirektiivin liitteen I lajeja tai uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä lajeja. Järvellä pesii ainakin laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, kaulushaikara, kurki, nokikana, ruskosuohaukka, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, metsäviklo, rantasipi, kalalokki, naurulokki, pikkulokki, kalatiira, pensastasku, rytikerttunen, ruokokerttunen ja pajusirkku. Satunnaispesijöitä ovat myös mustakurkku-uikku, heinätavi ja luhtahuitti. Huomionarvoisten lintulajien pesimäpaikat sijaitsevat eri puolilla Onkemäenjärveä. Merkittävimpinä pesintäkohteina voidaan kuitenkin pitää Kivikaria ja Ruohokaria, joilla pesii useita lintulajeja. | ||
| − | Onkemäen muuttolintujen määrät vaihtelevat vuosittain. Järven muuttoaikaista linnustoa ovat mm. haapana, liro, valkoviklo, suokukko, sinisorsa, tavi | + | Onkemäen muuttolintujen määrät vaihtelevat vuosittain. Järven muuttoaikaista linnustoa ovat mm. haapana, liro, valkoviklo, suokukko, sinisorsa, tavi ja nokikana. Näistä liro ja suokukko ovat lintudirektiivin liitteen I lajeja. Yleensä vesilinnut lepäilevät Ruohokarin ja Kivikarin välisellä alueella. |
'''Kalasto ja sammakot''' | '''Kalasto ja sammakot''' | ||
Versio 28. elokuuta 2014 kello 15.28
Järvi
Nimi: Onkemäenjärvi
Järvinumero: 35.290.1.002
Vesistöalue: Koskenjoen valuma-alue (35.29)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 27,46 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,84 km2 840 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Vesilahti
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Onkemäenjärvi sijaitsee Onkemäen kylän itäpuolella Vesilahden kunnan kaakkoisosassa. Järvi kuuluu vesistöalueeltaan Koskenjoen valuma-alueeseen ja päävesistöltään Kokemäenjokeen. Onkemäenjärvi laskee Koskenjokea pitkin Pyhäjärven reittiin kuuluvaan Mantereenjärveen. Järven lounaisosaan laskevat Pussimäenojan kautta Hirvijärvi, Kivijärvi, Iso Arajärvi ja Vähä Arajärvi. Järven pohjoispään Marttilanlahdelle ja kaakkoisrannalle laskee lisäksi pieniä ojia.
Onkemäenjärvi on rehevä, pienehkö ja matala järvi viljelysalueiden keskellä. Sen pinta-ala on noin 27,5 hehtaaria ja rantaviivaa sille kertyy lähes 3 kilometriä. Järven kokonaissyvyys on noin 1,7 metriä. Onkemäenjärvi on rantaluhtineen luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi, jossa vesilinnusto on runsas ja edustava alueen kokoon nähden. Järven luhdat ja mataluus johtuvat noin 80–100 vuotta sitten tehdystä pinnanlaskusta.
Valuma-alue, kuormitus ja vedenlaatu
Suojelu ja toteutetut hoito- ja kunnostustyöt
Onkemäenjärvi liitettiin vuonna 1982 lintuvesiensuojeluohjelmaan valtakunnallisesti arvokkaana kohteena. Ohjelmassa järveä luonnehditaan tärkeäksi vesilintujen pesintäpaikaksi, jonka lajistoon kuuluu kaikki Suomessa säännöllisesti pesivät sorsa- ja uikkulajit. Suojeluohjelman rajaus kattaa koko järven.
Vuonna 1998 Onkemäenjärvi liitettiin konaisuudessaan Natura 2000 -verkostoon. Järvi on suojeltu lintudirektiivin mukaisena kohteena. Onkemäenjärven Natura-lomakkeella on lueteltu kahdeksan lintudirektiivin liitteen I lajia sekä neljä säännöllisesti esiintyvää direktiivissä mainitsematonta muuttolintulajia. Lisäksi Natura-rajauksen mukainen alue rauhoitettiin vuosina 2004–2005 yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi.
Onkemäenjärven linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty. Kuitenkin alueella kalastus ja metsästys sallittu, ellei niitä muiden syiden perusteella kielletä.
Järven virkistyskäyttöä haittaavaa kelluslehtikasvillisuutta on niitetty lähinnä järven itäosan lomarakennuksien edustalta ja näitä ranta-alueita on myös ruopattu. Talkootyönä tai kesäasukkaiden toimesta Leppinokan yhteisen venevalkaman edustalle niitetään vuosittain väylä tiheän kelluslehtikasvuston läpi. Järven tulouoman suulle on kaivettu myös uusi ruokoluhdan läpi johtava jatkouoma uoman tukkeutumisen ja tulvimishaittojen ehkäisemiseksi. Onkemäenjärvelle on julkaisu vuonna 2013 hoito- ja käyttösuunnitelma.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Linnusto
Onkemäenjärven pesimälinnustoon kuuluu mm. vesilintuja, kahlaajia, lokkilintuja ja varpuslintuja. Osa järven pesimälajeista on lintudirektiivin liitteen I lajeja tai uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä lajeja. Järvellä pesii ainakin laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, kaulushaikara, kurki, nokikana, ruskosuohaukka, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, metsäviklo, rantasipi, kalalokki, naurulokki, pikkulokki, kalatiira, pensastasku, rytikerttunen, ruokokerttunen ja pajusirkku. Satunnaispesijöitä ovat myös mustakurkku-uikku, heinätavi ja luhtahuitti. Huomionarvoisten lintulajien pesimäpaikat sijaitsevat eri puolilla Onkemäenjärveä. Merkittävimpinä pesintäkohteina voidaan kuitenkin pitää Kivikaria ja Ruohokaria, joilla pesii useita lintulajeja.
Onkemäen muuttolintujen määrät vaihtelevat vuosittain. Järven muuttoaikaista linnustoa ovat mm. haapana, liro, valkoviklo, suokukko, sinisorsa, tavi ja nokikana. Näistä liro ja suokukko ovat lintudirektiivin liitteen I lajeja. Yleensä vesilinnut lepäilevät Ruohokarin ja Kivikarin välisellä alueella.
Kalasto ja sammakot
Onkemäenjärveä käytetään kotitarvekalastukseen ja siellä ei ole tehty koekalastuksia. Kalastajien mukaan särkikanta on järvellä erittäin tiheä. Lisäksi saaliiksi saadaan mm. haukea, ahventa, lahnaa ja suutaria.
Onkemäenjärvi on myös tärkeä viitasammakon lisääntymispaikka. Kutevia sammakoita on havaittu runsaasti Marttilanlahdella sekä järven etelä- ja lounaisosien luhtien märimmissä osissa.
Sudenkorennot
Vuoden 2010 maastokäynnillä Onkemäenjärvellä havaittiin 14 eri sudenkorentolajia. Näistä runsaimmat olivat isotytönkorento (noin 2000 yksilöä) ja sirotytönkorento (noin 1500 yksilöä). Harvinaisimmat järvellä tavatut lajit olivat täplälampikorento (noin 100 koirasta ja 3 naarasta) ja lummelampikorento (3 koirasta) järven eteläosassa sekä keskiosan korteikko- ja kelluslehtisalueilla. Sudenkorentojen yksilömäärät lienee todellisuudessa huomattavasti suurempia, koska kaikkia hankalasti saavutettavia paikkoja ei voitu kartoittaa kattavasti.
Kasvillisuus
