Ero sivun ”Matala-Sarkanen (14.982.1.040)” versioiden välillä
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta. | Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta. | ||
| + | [[Tiedosto:IMAG5650.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Kapeikko keskellä järveä. ©Korja Kimmo]] | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 28. elokuuta 2014 kello 23.44
Järvi
Nimi: Matala-Sarkanen
Järvinumero: 14.982.1.040
Vesistöalue: Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 76,72 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 7,26 km7 260 m <br />
Korkeustaso: 93,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kouvola
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Matala-Sarkanen sijaitsee Kouvolassa Kymenlaakson_maakunta. Järven pinta-ala on 76,72 ha, keskisyvyys on 1,8 metriä ja suurin syvyys 6,2 metriä. Matala-Sarkanen kuuluu valuma-alueeseen Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982). Järvi on vesistöalueen kolmanneksi suurin. Valuma-alueen pinta-ala on 12 km². Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: Repoveden - Tihvetjärven valuma-alue (14.98) Kesäisin vedenkorkeuden säännöstely väli on 0,6m. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat järven pinnantason yläpuolella
Nykytila ja suojelu
Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut. Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia. Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella. Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.
Tarut ja tositarinat
Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.
