Ero sivun ”Onkivesi (04.511.1.001)” versioiden välillä
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Järville on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja paitsi tulva-aikana, jolloin vedenkorkeuden nousua pyritään estämään pitämällä säännöstelypadot täysin auki. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus on pidettävä luvassa määrätyllä tavoitekorkeudelle joulukuun alkuun saakka. Tavoitekorkeuteen sallitaan + 10 cm vaihtelu, mutta vettä ei saa tarpeettomasti pitää vaihteluvälin ylä- tai alarajalla. | Järville on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja paitsi tulva-aikana, jolloin vedenkorkeuden nousua pyritään estämään pitämällä säännöstelypadot täysin auki. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus on pidettävä luvassa määrätyllä tavoitekorkeudelle joulukuun alkuun saakka. Tavoitekorkeuteen sallitaan + 10 cm vaihtelu, mutta vettä ei saa tarpeettomasti pitää vaihteluvälin ylä- tai alarajalla. | ||
− | |||
− | |||
− | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Versio 5. marraskuuta 2014 kello 09.29
Järvi
Nimi: Onkivesi
Järvinumero: 04.511.1.001
Vesistöalue: Onkiveden lähialue (04.511)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 11 361,7 ha
Syvyys: 36,49 m
Keskisyvyys: 3,17 m
Tilavuus: 359 683 000 m³0,36 km³ <br />359 683 000 000 l <br />
Rantaviiva: 440,91 km440 910 m <br />
Korkeustaso: 84,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lapinlahti, Kuopio, Iisalmi
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Onkivesi on Iisalmen reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 113,6 km² ja se on Suomen 41. suurin järvi. Keskisyvyys on vain 3,2 m ja suurin syvyys 36 m.
Valuma-alueen ala on järven luusuassa 5583 km², josta vettä 7,7 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin reitin yläosalta Nerkoonjärvestä (valuma-alue 4975 km²). Järven eteläosaan laskee Naarvanjoki, 219 km².
Onkiveden pääaltaassa on kuusi selkävesialuetta: Koivuselkä, Nerkoonselkä, Paasiselkä, Sippolanselkä, Karvaselkä ja Niskaselkä. Saaria on yli kaksisataa, suurimpia ovat Viitasaari (160 ha), Ulmansaari (130 ha), Myhkyrinsaari (125 ha) ja Ulmansaari (120 ha).
Vedenkorkeus ja virtaama
Onkiveden vedenkorkeutta mitattiin Nerkoon ala-asteikolla vuosina 1868–1995. Keskivedenkorkeus koko mittausjakson aikana oli NN+ 84,64 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 160 cm. Ylin vedenkorkeus oli NN+ 86,90 m (elokuussa 1899) ja alin NN+93,28 m (huhtikuussa 1958), joten äärivaihtelu oli 362 cm.
Ahkionlahden yläasteikolla mittaukset aloitettiin vuonna 1874 ja ne jatkuvat edelleen. Keskivedenkorkeus koko mittausjakson aikana on ollut NN+ 84,61 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 151 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+ 86,94 m (elokuussa 1899) ja alin NN+93,29 m (huhtikuussa 1958), joten äärivaihtelu on ollut 365 cm.
Vuoden 1899 tulva oli myös Pohjois-Savon järvissä todella korkea; Ahkionlahden yläasteikolla Onkiveden pinta nousi maaliskuun lopusta kesäkuun alkuun yli 2,5 metriä. Edellisenä vuotena nousu oli ollut lähes yhtä suuri, mutta vieläkin nopeampi. Lumien on täytynyt sulaa aivan hurjaa vauhtia!
Onkivettä on säännöstelty vuodesta 1953. Yläraja on NN+84,80 m ja säännöstelyväli tasan metri.
Onkivesi laskee Ahkionlahden kanavan ja Viannonkosken kautta Maaninkajärveen. Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä jaksolta 1881–1951 ja vuodesta 1977 lähtien. Edellisellä, säännöstelemättömällä jaksolla keskivirtaama oli 55 m3/s, keskiylivirtaama 247 m3/s ja keskialivirtaama 12 m3/s. Äärivirtaamat olivat 484 m3/s (kesäkuussa 1899) ja 3,5 m3/s (huhtikuussa 1951). Jälkimmäisellä, säännöstelyllä jaksolla keskivirtaama oli 58 m3/s, keskiylivirtaama 254 m3/s ja keskialivirtaama 4,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 422 m3/s (toukokuussa 2000) ja 0,0 m3/s.
Säännöstely
Onki- ja Poroveden säännöstely aloitettiin vuonna 1951. Säännöstelyn tavoitteena on alentaa maataloudelle haitallisia vedenkorkeuksia. Säännöstely on ollut valtion hoidossa vuodesta 1968 lähtien. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Säännöstely vaikuttaa Onkiveden ja Poroveden lisäksi Poroveden tasossa oleviin Nerkoonjärveen, Haapajärveen ja Iijärveen.
Onkiveden säännöstelyä hoidetaan Viannankoskessa olevalla padolla. Vesitilanteesta riippuen juoksutuksiin voidaan käyttää myös Ahkionlahden kanavaa. Poroveden tasossa olevat altaat ovat likimain metrin korkeammalla kuin Onkivesi. Porovettä säännöstellään Nerohvirran padolla. Tarvittaessa juoksutuksiin voidaan käyttää myös Nerkoon kanavaa.
Järville on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja paitsi tulva-aikana, jolloin vedenkorkeuden nousua pyritään estämään pitämällä säännöstelypadot täysin auki. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus on pidettävä luvassa määrätyllä tavoitekorkeudelle joulukuun alkuun saakka. Tavoitekorkeuteen sallitaan + 10 cm vaihtelu, mutta vettä ei saa tarpeettomasti pitää vaihteluvälin ylä- tai alarajalla.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Insjöns egenskaper
Skriv något om sjön...
Lake characteristics
Please, write about the lake...