Jäännehalkoisjalkainen

Jäännehalkoisjalkainen (Mysis relicta) on viimeisen jääkauden jäännelaji (glasiaalirelikti). Se on ainoa varsinaisista Itämeren halkoisjalkaisista, joka esiintyy myös makeissa vesissä.

Jäännehalkoisjalkainen on Itämeren suurimpia äyriäisiä: poikasten koko on 0,5 cm, aikuisten noin 2,5 cm. Itämeressä esiintyy kahta lajia, jotka voidaan erottaa vain molekyylituntomerkeillä.

Lajia esiintyy pohjoisella Itämerellä, Suomenlahdella ja Pohjanlahdella syvillä vesialueilla, missä happea on riittävästi myös pohjan läheisyydessä.

Jäännehalkoisjalkainen vaeltaa vesimassassa pohjan ja ylempien vesikerrosten välillä auringonlaskun ja -nousun aikaan, vältellen petokalojen saalistusta ja oleilua valoisassa vesikerroksessa.

Elinkierto on yksivuotinen, lisääntyminen tapahtuu syksyllä, naaraat kantavat poikasia talven yli ja poikaset syntyvät elävinä keväällä jäidenlähdön jälkeen.

Ravintonaan jäännehalkoisjalkainen käyttää pohjan eloperäistä hajonnutta ainesta ja kasvi- ja eläinplanktonia. Jäännehalkoisjalkaista syö muun muassa silakka.

Kuva: Antti Koli

Aiheesta muualla

• Jäännemassiainen (LuontoPortti)