Ero sivun ”Sykäri (21.094.1.002)” versioiden välillä
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Sykäri on harvinaisuus järven nimenä. Samannimisiä yli hehtaarin kokoisia järviä ei ole Suomessa muita. | Sykäri on harvinaisuus järven nimenä. Samannimisiä yli hehtaarin kokoisia järviä ei ole Suomessa muita. | ||
| − | == | + | ==Veden laatu== |
| + | |||
| + | Sykärin veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu muutamia satunnaisia vesinäytteitä. Sykäri on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja sen [http://www.ymparisto.fi/pintavesientila ekologinen ja kemiallinen tila] on hyvä. | ||
| + | |||
| + | Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Sarvikallio 1, on järven pohjoisosassa. Syvyyttä havaintopaikalla on 2,5 metriä ja näytteenottosyvyys on ollut metri. | ||
| + | |||
| + | Ravinne- ja klorofylli-''a''-pitoisuuksien perusteella Sykäri on tuotantotasoltaan eutrofinen eli rehevä. Syanobakteereista eli sinilevistä on tehty satunnaisia havaintoja (ainakin vuonna 1996), kuten myös [http://www.vesiensuojelu.fi/vesiemme_levahaitat.html limalevästä (Gonyostomum semen)]. Seurantakesinä kokonaisfosforipitoisuus on ollut hämmästyttävän tasainen. Kolmena vuonna peräkkäin se on ollut 38 µg/l. Vuonna 2014 kesän fosforipitoisuus oli noussut hieman tästä (44 µg/l). Suomessa järvi katsotaan fosforin perusteella yleensä reheväksi, jos kokonaisfosforipitoisuus on 25 µg/l tai yli. Kasviplanktonin määrästä kertova klorofylli-''a''-pitoisuus on ollut noin 20 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus on ollut humusvesille tyypillisellä tasolla (620–1000 µg/l). | ||
| + | |||
| + | Happitilanne on ollut kesäisin hyvä. Mataluuden takia vesipatsaaseen ei synny kesäisin voimakasta kerrostuneisuutta, joka rajoittaisi pohjanläheiseen veteen kulkeutuvan hapen määrää. Talvisin happitilanne on ollut kesää heikompi. Matalin mitattu happipitoisuus on ollut 3,5 mg/l, jolloin kyllästysvajausta oli 74 %. Talvella jää rajoittaa happivarantojen täydentymistä ilmakehästä liukenemalla ja jos järvessä hapenkulutus on nopeaa, happitilanne heikentyy talven aikana. | ||
| + | |||
| + | Sykärissä vesi on ruskeaa ja humuspitoista valuma-alueen suovaltaisuuden takia. Ruskeassa vedessä valo tunkeutuu vain pintakerroksiin ja näkösyvyys onkin ollut vain 40–70 cm. Veden pH on ollut runsashumuksisille järville tyypillisen matala (keskiarvo 6, matalin arvo 5). Järven hygieeninen laatu on ollut erinomainen. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 14. marraskuuta 2014 kello 17.13
Järvi
Nimi: Sykäri
Järvinumero: 21.094.1.002
Vesistöalue: Ridasjärven valuma-alue (21.094)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 196,16 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 9,91 km9 910 m <br />
Korkeustaso: 86,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järvi ympäristöineen
Sykäri on matala (keskisyvyys 0,6 m ja suurin syvyys 2,5 m) Uudenmaan maakunnan pohjoisimmissa osissa Hyvinkäällä sijaitseva järvi. Järven pitkän ja kapean eteläosan kärkeen laskee läheiseltä suoalueelta vetensä keräävä pieni Tervalampi. Pitkänomaista eteläosaa kutsutaan myös Kaidanpäänjärveksi. Sykärin pohjoisosa, jota kutsutaan varsinaiseksi Sykäriksi, on pyöreähkö ja hipoo Hausjärven rajaa. Järven ainoa saari sijaitsee pohjoispäässä. Sykärin luoteiskulmasta vesi virtaa Aulinjokea pitkin Ridasjärveen ja edelleen Keravanjokeen.
Järven pinta-ala on hieman alle 200 hehtaaria ja valuma-alue on noin kymmenkertainen pinta-alaan verrattuna. Valuma-alueella on paljon ojitettua suota ja Mäntsälän puolelta löytyy hieno luontokohde, Natura2000-verkostoon kuuluva Kivilamminsuo. Vesi ei viihdy matalassa Sykärissä pitkään. Veden viipymä on alle puoli vuotta. Pisimmillään tuuli pääsee puhaltamaan esteettömästi noin kolmen kilometrin matkan. Sykäri on kokonaan Hyvinkään puolella sijaitsevista järvistä pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Ridasjärven ja Kytäjärven jälkeen.
Sykäri on harvinaisuus järven nimenä. Samannimisiä yli hehtaarin kokoisia järviä ei ole Suomessa muita.
Veden laatu
Sykärin veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu muutamia satunnaisia vesinäytteitä. Sykäri on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja sen ekologinen ja kemiallinen tila on hyvä.
Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Sarvikallio 1, on järven pohjoisosassa. Syvyyttä havaintopaikalla on 2,5 metriä ja näytteenottosyvyys on ollut metri.
Ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella Sykäri on tuotantotasoltaan eutrofinen eli rehevä. Syanobakteereista eli sinilevistä on tehty satunnaisia havaintoja (ainakin vuonna 1996), kuten myös limalevästä (Gonyostomum semen). Seurantakesinä kokonaisfosforipitoisuus on ollut hämmästyttävän tasainen. Kolmena vuonna peräkkäin se on ollut 38 µg/l. Vuonna 2014 kesän fosforipitoisuus oli noussut hieman tästä (44 µg/l). Suomessa järvi katsotaan fosforin perusteella yleensä reheväksi, jos kokonaisfosforipitoisuus on 25 µg/l tai yli. Kasviplanktonin määrästä kertova klorofylli-a-pitoisuus on ollut noin 20 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus on ollut humusvesille tyypillisellä tasolla (620–1000 µg/l).
Happitilanne on ollut kesäisin hyvä. Mataluuden takia vesipatsaaseen ei synny kesäisin voimakasta kerrostuneisuutta, joka rajoittaisi pohjanläheiseen veteen kulkeutuvan hapen määrää. Talvisin happitilanne on ollut kesää heikompi. Matalin mitattu happipitoisuus on ollut 3,5 mg/l, jolloin kyllästysvajausta oli 74 %. Talvella jää rajoittaa happivarantojen täydentymistä ilmakehästä liukenemalla ja jos järvessä hapenkulutus on nopeaa, happitilanne heikentyy talven aikana.
Sykärissä vesi on ruskeaa ja humuspitoista valuma-alueen suovaltaisuuden takia. Ruskeassa vedessä valo tunkeutuu vain pintakerroksiin ja näkösyvyys onkin ollut vain 40–70 cm. Veden pH on ollut runsashumuksisille järville tyypillisen matala (keskiarvo 6, matalin arvo 5). Järven hygieeninen laatu on ollut erinomainen.
