Ero sivun ”Löytlammi (23.093.1.007)” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| − | == | + | ==Lampi ja sen ympäristö== |
| + | |||
| + | Runsaat kaksi metriä syvän, lähes 17 hehtaarin kokoiseen Löylammiin tulee vesiä 200 hehtaarin alueelta. Valuma-alueella on metsää ja runsaasti ojitettuja soita. Viime vuosina lammen lähivaluma-alueen metsiä on hakattu laajalti. Löytlammesta vedet virtaavat Vihtijärveen. Löytammessa on yksi saari ja rannalla on yksi yhdistyksen käytössä oleva kesäasunto. | ||
| + | |||
| + | ==Veden laatu== | ||
| + | |||
| + | Löytlammen vedenlaatua on seurattu Hyvinkään pintavesien seurantaohjelman mukaisesti kuuden vuoden välein, viimeksi 2011. | ||
| + | |||
| + | Löytlammi on erittäin ruskeavetinen ja sen väriluku on vaihdellut seurantavuosina 130-350 mg Pt/l. Kesällä 2011 näkösyvyys mitattiin 65 cm. Veden ruskeus heikentää hieman lammen virkistyskäyttöarvoa. | ||
| + | |||
| + | Löytlammissa ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet selvästi vuodenaikojen ja vuosien välillä. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet, 16-27 µg/l, osoittavat lievää rehevyyttä ja kokonaistyppipitoisuudet, 680-1400 µg/l, typen huuhtoutumista valuma-alueelta lampeen. Kesällä 2011 levätuotantoa kuvaava klorofylli ’’a’’-pitoisuus, 15 µg/l, oli rehevälle vedelle tunnusomainen ja kaksinkertainen elokuun 2005 arvoon verrattuna. | ||
| + | |||
| + | Happitilanne Löytlammessa on ollut tyydyttävä. Talvisin metrin syvyydessä happea on ollut noin 4 mg/l, kesällä 8 mg/l. Talvisin lammen alusvedessä on esiintynyt rikkivedyn hajua merkkinä hapettomuudesta. | ||
| + | |||
| + | Löytlammin valuma-alue on suuri ja valuma-alueella tapahtuvat muutokset mm. metsätaloudessa ja sääoloissa vaikuttavat lampeen päätyvään kuormitukseen ja sen vedenlaatuun. Vuosien välinen vaihtelu on ollut siten melko suurta. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 18. marraskuuta 2014 kello 10.31
Järvi
Nimi: Löytlammi
Järvinumero: 23.093.1.007
Vesistöalue: Vihtijärven valuma-alue (23.093)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)
Perustiedot
Pinta-ala: 16,6 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,28 km2 280 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Lampi ja sen ympäristö
Runsaat kaksi metriä syvän, lähes 17 hehtaarin kokoiseen Löylammiin tulee vesiä 200 hehtaarin alueelta. Valuma-alueella on metsää ja runsaasti ojitettuja soita. Viime vuosina lammen lähivaluma-alueen metsiä on hakattu laajalti. Löytlammesta vedet virtaavat Vihtijärveen. Löytammessa on yksi saari ja rannalla on yksi yhdistyksen käytössä oleva kesäasunto.
Veden laatu
Löytlammen vedenlaatua on seurattu Hyvinkään pintavesien seurantaohjelman mukaisesti kuuden vuoden välein, viimeksi 2011.
Löytlammi on erittäin ruskeavetinen ja sen väriluku on vaihdellut seurantavuosina 130-350 mg Pt/l. Kesällä 2011 näkösyvyys mitattiin 65 cm. Veden ruskeus heikentää hieman lammen virkistyskäyttöarvoa.
Löytlammissa ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet selvästi vuodenaikojen ja vuosien välillä. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet, 16-27 µg/l, osoittavat lievää rehevyyttä ja kokonaistyppipitoisuudet, 680-1400 µg/l, typen huuhtoutumista valuma-alueelta lampeen. Kesällä 2011 levätuotantoa kuvaava klorofylli ’’a’’-pitoisuus, 15 µg/l, oli rehevälle vedelle tunnusomainen ja kaksinkertainen elokuun 2005 arvoon verrattuna.
Happitilanne Löytlammessa on ollut tyydyttävä. Talvisin metrin syvyydessä happea on ollut noin 4 mg/l, kesällä 8 mg/l. Talvisin lammen alusvedessä on esiintynyt rikkivedyn hajua merkkinä hapettomuudesta.
Löytlammin valuma-alue on suuri ja valuma-alueella tapahtuvat muutokset mm. metsätaloudessa ja sääoloissa vaikuttavat lampeen päätyvään kuormitukseen ja sen vedenlaatuun. Vuosien välinen vaihtelu on ollut siten melko suurta.
