Ero sivun ”Aarlammi (21.034.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
Tuulelta suojaisen sijaintinsa takia pienessä lammessa kevään ja syksyn täyskiertoajat jäävät lyhyeksi ja lampeen muodostuu voimakas lämpötila- ja happikerrostuneisuus. Talvella Aarlammen happitilanne on selvästi heikentynyt kaikissa vesikerroksissa ja näytteenottotilanteessa kenttähavaintojen perusteella 10 metriä syvemmissä vesikerroksissa esiintyi talvella 2011 hapettomuudesta kertovaa rikkivedyn hajua. Kesällä lammen lämpötilaprofiili osoitti lämpötilan harppauskerroksen sijaitsevan noin kolmen metrin syvyydessä. Hapetonta lammen vesi oli 8 metrin syvyydestä alkaen. | Tuulelta suojaisen sijaintinsa takia pienessä lammessa kevään ja syksyn täyskiertoajat jäävät lyhyeksi ja lampeen muodostuu voimakas lämpötila- ja happikerrostuneisuus. Talvella Aarlammen happitilanne on selvästi heikentynyt kaikissa vesikerroksissa ja näytteenottotilanteessa kenttähavaintojen perusteella 10 metriä syvemmissä vesikerroksissa esiintyi talvella 2011 hapettomuudesta kertovaa rikkivedyn hajua. Kesällä lammen lämpötilaprofiili osoitti lämpötilan harppauskerroksen sijaitsevan noin kolmen metrin syvyydessä. Hapetonta lammen vesi oli 8 metrin syvyydestä alkaen. | ||
| + | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=> | ||
Tiedosto:Aarlammi Lämpötila Happipitoisuus.gif|Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. | Tiedosto:Aarlammi Lämpötila Happipitoisuus.gif|Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. | ||
| + | </gallery> | ||
Hapettomassa alusvedessä fosforipitoisuus on ollut korkea, 320 µg/l, ja siitä puolet on ollut liukoista fosfaattia. Myös typpeä on ollut paljon. | Hapettomassa alusvedessä fosforipitoisuus on ollut korkea, 320 µg/l, ja siitä puolet on ollut liukoista fosfaattia. Myös typpeä on ollut paljon. | ||
Versio 20. marraskuuta 2014 kello 13.16
Järvi
Nimi: Aarlammi
Järvinumero: 21.034.1.001
Vesistöalue: Koirajoen valuma-alue (21.034)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 4,69 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,23 km1 230 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Lampi ja sen ympäristö
Hyvinkään, Lopin ja Vihdin kunnissa sijaitsevassa, vesialaltaan vain 4,7 hehtaarin suuruisessa Aarlammessa syvyyttä on runsaat 15 metriä. Lammen valuma-alue on vain 21 hehtaaria. Lampeen valumavedet tulevat vain rantavaluntana ja pohjavesien purkautumisen seurauksena. Aarlammesta vesi poistuu suotautuen Aarlamminsuolle ja edelleen Koirajoen kautta Kytäjärveen. Osa lammen vedestä poistuu ilmeisesti kaivettua uomaa pitkin Kolisevanojaan ja edelleen Keihäsjokeen. Veden viipymä Aarlammessa on pitkä.
Aarlammen etelä- ja rannalla on runsaasti asutusta. Hyvinkään puolella asutus on vapaa-ajanasutusta, Vihdin ja Lopen puolella myös ympärivuotista. Harjumuodostuman reunassa olevan lammen luoteispuolella on laaja soranottoalue, mikä ei näy lammelle, mutta vaikuttaa alueen äänimaisemaan.
Veden laatu
Aarlammen vedenlaatua on seurattu Hyvinkään pintavesien seurantaohjelman mukaisesti kuuden vuoden välein, viimeksi 2011.
Aarlammessa vesi on kirkasta ja lievästi humusleimaista, väriluku päällysvedessä on ollut 35-60 mg Pt/l. Vesi on hapanta, pH 5,5-6 ja sen sähkönjohtavuus on hyvin matala, 2 mS/m, osoittaen järveen kohdistuvaa vähäistä kuormitusta ja mm. alueen kallioperän heikkoa rapautumista.
Kesällä lammen päällysvedestä mitattu kokonaisfosforipitoisuus, 17 µg/l, osoittaa lievää rehevyyttä ja kokonaistyppipitoisuus, 420 µg/l, on lähellä luonnontilaa. Kesällä päällysveden klorofylli a-pitoisuus on ollut matala, noin 4 µg/l.
Tuulelta suojaisen sijaintinsa takia pienessä lammessa kevään ja syksyn täyskiertoajat jäävät lyhyeksi ja lampeen muodostuu voimakas lämpötila- ja happikerrostuneisuus. Talvella Aarlammen happitilanne on selvästi heikentynyt kaikissa vesikerroksissa ja näytteenottotilanteessa kenttähavaintojen perusteella 10 metriä syvemmissä vesikerroksissa esiintyi talvella 2011 hapettomuudesta kertovaa rikkivedyn hajua. Kesällä lammen lämpötilaprofiili osoitti lämpötilan harppauskerroksen sijaitsevan noin kolmen metrin syvyydessä. Hapetonta lammen vesi oli 8 metrin syvyydestä alkaen.
Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.
Hapettomassa alusvedessä fosforipitoisuus on ollut korkea, 320 µg/l, ja siitä puolet on ollut liukoista fosfaattia. Myös typpeä on ollut paljon.
Syyt Aarlammen alusveden heikkohappisuuteen ja korkeisiin ravinnepitoisuuksiin on lammen muodossa ja ilmeisesti historiassa. Täyskiertoaikoina lammen vesi ei ehdi hapettua riittävästi ja kerrostuneisuuskausina hapen loppuminen alusvedestä ylläpitää sisäisen kuormituksen kautta ravinnekiertoa. Voimakas kerrostuneisuus estää alusveden ravinteiden pääsyn kesällä tuottavaan vesikerrokseen ja ulkoisen kuormituksen pienuus rajoittaa mm. levien kasvua päällysvedessä.
Aarlampeen ei näyttäisi kohdistuvat nykyisin merkittävää ravinnekuormitusta. Kesäajan ravinnepitoisuudet ylläpitävät vain matalaa levätuotantoa lammessa. Lammen rannan asutuksen jätevesiasiat vaikuttavat olevan kunnossa, sillä Aarlammen veden hygieeninen tila on ollut hyvä.
Ehkä lammessa kiertävät ravinteet ovat sinne aikojen saatossa jonkin kuormitustapahtuman aikana kulkeutuneita. Pitkästä viipymästä johtuen muutosta lammen veden laatuun ei ole odotettavissa.
Aarlammen hapeton alusvesi rajoittaa kalaston elinolosuhteita lammessa. Kesähavaintojen perusteella kaloja saattoi esiintyä lammessa noin 7 metrin syvyyteen asti. Kalan kulku lampeen on ilmeisen rajallista. Muun virkistyskäytön kannalta lammen veden laatu on hyvä ja vesi soveltuu esim. uimakäyttöön erinomaisesti.
