Ero sivun ”Kirjava (i) (21.033.1.015)” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| − | == | + | ==Järvi ja sen ympäristö== |
| + | |||
| + | Kirjavat ovat Hirvijärven latvavesiä järven lounaispuolella. Läntinen Kirjava laskee metsäojaa pitkin idänpuoleiseen Kirjavaan, jonka laskuoja vie vedet [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaveton_%2821.033.1.014%29 Kavettomaan]. Kavettomasta vesi virtaa Hirvikorven suon kautta [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_%2821.033.1.009%29 Hirvijärveen]. Kirjavien valuma-alueet ovat paikoitellen soistuneita metsämaita ja lampien rannat ovat säilyneet luonnontilaisena. | ||
| + | |||
| + | Lammista [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirjava_%28l%29_%2821.033.1.016%29 läntinen Kirjava] on syvempi, vesisyvyyden ollessa 10 metriä, mutta pinta-alaltaan se on hieman itäistä Kirjavaa pienempi. Itäisessä Kirjavassa syvyys on 7 metriä. Läntisen lammen valuma-alue on 19 hehtaaria, itäisen 34 hehtaaria. Valuma-alueet ovat metsien peittämää moreeni- ja kalliomaastoa, jonka painaumakohdat ovat soistuneet. | ||
| + | |||
| + | ==Veden laatu== | ||
| + | |||
| + | Kirjavat -lammista otettiin vesinäytteet osana Hyvinkään pintavesien seurantaa vuonna 2006. Molemmista näytteet otettiin metrin syvyydestä ja metrin pohjan yläpuolelta. Lisäksi tutkittiin lämpötila- ja happikerrostuneisuutta. Aikaisempaa vedenlaatutietoa Kirjavista on vuosilta 1984 ja 1997. | ||
| + | |||
| + | Kirjavat ovat kirkasvetisiä humuslampia, jossa veden väriluku on korkea. Tuulilta suojaisissa lammissa kevään ja syksyn täyskiertoajat jäävät lyhyeksi ennen lämpötilakerrostuneisuuden syntymistä. Talvella happivajetta oli jo päällysvedessä 70 % ja alusvesi oli täysin hapeton. Kesällä lampien päällysveden happitilanne oli hyvä, mutta jo kolmen metrin syvyydestä happi oli ehtynyt, sillä päällys- ja alusvesikerrokset toisistaan eristävä lämpötilan harppauskerros oli jo kahden metrin syvyydessä. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 2006 Kirjavat –lammissa kokonaisfosforipitoisuudet olivat noin 20 µg/l eli lievää rehevyyttä osoittava. Siihen viittasi myös klorofylli ''a''-pitoisuudet Länsi-Kirjavassa 4-10 µg/l ja Itä-Kirjavassa 4-8 µg/l. | ||
| + | |||
| + | Vuosien väliset muutokset lampien ravinnetilassa ovat olleet melko pieniä, vaikka sään ja hydrologisten olosuhteiden, kuten valunnan, vaikutus voi olla näin pienissä lammissa merkittävä. Lampien valuma-alue on pysynyt seurantavuosien ajan melko vakaana, pääasiallisen maankäytön ollessa metsätaloutta. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä. | ||
| + | |||
| + | Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. | ||
| + | |||
| + | Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | ==Alueen luonto== | ||
| + | |||
| + | Itä-Kirjavan näytteitä otettaessa elokuussa 2006 lammella uiskenteli kaakkuripariskunta. Lammen soisella rannalla hilla oli saanut marjansa ja karpalot kypsymässä. Kytäjän metsäalueet on määritelty [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyvink%C3%A4%C3%A4 Hyvinkään] hiljaisiksi alueiksi, missä esim. lintujen äänet kuuluvat hyvin. Kirjavat -lammet ovat hienoa ympäristöä luonnon tarkkailuun. | ||
| + | |||
| + | Kirjavat-lampien rannat ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta Kytäjän luonnonsuojelualuetta]. | ||
| + | |||
| + | Lammet ovat Kytäjä-Usmin [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/ Natura 2000-verkostossa], jonka arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja, useita luontodirektiivin luontotyyppejä sekä havaittu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja. | ||
| + | |||
| + | ==Reitit ja paikat== | ||
| + | |||
| + | Kavettoman ja Kirjavat-lampien pohjoispuolitse menee Kenkiäntieltä alkava, puomilla suljettu metsäautotie. Tien toinen pää on myös puomitettu. Kavettoman eteläpuolella on viime vuosina tehty metsähakkuita ja myös sinne johtaa metsäautotie. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 3. joulukuuta 2014 kello 12.19
Järvi
Nimi: Kirjava
Järvinumero: 21.033.1.015
Vesistöalue: Suolijärven - Hirvijärven valuma-alue (21.033)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 1,98 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,63 km630 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järvi ja sen ympäristö
Kirjavat ovat Hirvijärven latvavesiä järven lounaispuolella. Läntinen Kirjava laskee metsäojaa pitkin idänpuoleiseen Kirjavaan, jonka laskuoja vie vedet Kavettomaan. Kavettomasta vesi virtaa Hirvikorven suon kautta Hirvijärveen. Kirjavien valuma-alueet ovat paikoitellen soistuneita metsämaita ja lampien rannat ovat säilyneet luonnontilaisena.
Lammista läntinen Kirjava on syvempi, vesisyvyyden ollessa 10 metriä, mutta pinta-alaltaan se on hieman itäistä Kirjavaa pienempi. Itäisessä Kirjavassa syvyys on 7 metriä. Läntisen lammen valuma-alue on 19 hehtaaria, itäisen 34 hehtaaria. Valuma-alueet ovat metsien peittämää moreeni- ja kalliomaastoa, jonka painaumakohdat ovat soistuneet.
Veden laatu
Kirjavat -lammista otettiin vesinäytteet osana Hyvinkään pintavesien seurantaa vuonna 2006. Molemmista näytteet otettiin metrin syvyydestä ja metrin pohjan yläpuolelta. Lisäksi tutkittiin lämpötila- ja happikerrostuneisuutta. Aikaisempaa vedenlaatutietoa Kirjavista on vuosilta 1984 ja 1997.
Kirjavat ovat kirkasvetisiä humuslampia, jossa veden väriluku on korkea. Tuulilta suojaisissa lammissa kevään ja syksyn täyskiertoajat jäävät lyhyeksi ennen lämpötilakerrostuneisuuden syntymistä. Talvella happivajetta oli jo päällysvedessä 70 % ja alusvesi oli täysin hapeton. Kesällä lampien päällysveden happitilanne oli hyvä, mutta jo kolmen metrin syvyydestä happi oli ehtynyt, sillä päällys- ja alusvesikerrokset toisistaan eristävä lämpötilan harppauskerros oli jo kahden metrin syvyydessä.
Vuonna 2006 Kirjavat –lammissa kokonaisfosforipitoisuudet olivat noin 20 µg/l eli lievää rehevyyttä osoittava. Siihen viittasi myös klorofylli a-pitoisuudet Länsi-Kirjavassa 4-10 µg/l ja Itä-Kirjavassa 4-8 µg/l.
Vuosien väliset muutokset lampien ravinnetilassa ovat olleet melko pieniä, vaikka sään ja hydrologisten olosuhteiden, kuten valunnan, vaikutus voi olla näin pienissä lammissa merkittävä. Lampien valuma-alue on pysynyt seurantavuosien ajan melko vakaana, pääasiallisen maankäytön ollessa metsätaloutta.
Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
Alueen luonto
Itä-Kirjavan näytteitä otettaessa elokuussa 2006 lammella uiskenteli kaakkuripariskunta. Lammen soisella rannalla hilla oli saanut marjansa ja karpalot kypsymässä. Kytäjän metsäalueet on määritelty Hyvinkään hiljaisiksi alueiksi, missä esim. lintujen äänet kuuluvat hyvin. Kirjavat -lammet ovat hienoa ympäristöä luonnon tarkkailuun.
Kirjavat-lampien rannat ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta.
Lammet ovat Kytäjä-Usmin Natura 2000-verkostossa, jonka arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja, useita luontodirektiivin luontotyyppejä sekä havaittu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Reitit ja paikat
Kavettoman ja Kirjavat-lampien pohjoispuolitse menee Kenkiäntieltä alkava, puomilla suljettu metsäautotie. Tien toinen pää on myös puomitettu. Kavettoman eteläpuolella on viime vuosina tehty metsähakkuita ja myös sinne johtaa metsäautotie.
