Ero sivun ”Kevätön (04.652.1.026)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
(Ak: Uusi sivu: {| class="wikitable" |- ! KEVÄTÖN (04.652.1.026) !! |- | Järvityyppi || Runsaskalkkiset järvet (Rk) |- | Järven pinta-ala || 370 ha |- | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2...) |
p (Suojasi sivun Kevätön (04.652.1.026)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))) |
Nykyinen versio 19. maaliskuuta 2015 kello 07.21
KEVÄTÖN (04.652.1.026) | |
---|---|
Järvityyppi | Runsaskalkkiset järvet (Rk) |
Järven pinta-ala | 370 ha |
Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 2,5 m ja max. 10,1 m |
Laskennallinen viipymäaika | 676 vrk |
Valuma-alueen pinta-ala | 14,9 km2 |
Valuma-alueen kuvaus | Kevättömän valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 26 %, rakennetun alueen 16% ja vesistöjen noin 25%. Melko pienen valuma-alueen maankäyttö on kokonaisuutena intensiivistä. |
Järven nykytila | Kevättömän ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levät) runsautena ja leväyhteisörakenteessa, mm. haitallisten sinilevien osuus on suuri. Veden ravinnepitoisuudet ovat korkeat ja talviaikainen happitilanne on huono. Hapettomuuden seurauksena ravinteiden sisäkuormitus on merkittävää. Rehevöityminen näkyy todennäköisesti myös järven kalastorakenteessa. |
Kuormitus- ja muutostekijät | Kevättömän merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja säännöllisestä hapettomuudesta johtuva sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 50 %. |
Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.
Mikäli järven ravintoketjua halutaan hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde noin 0.70) olisi ensimmäisen vuoden saalistavoite 48 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 14 000 kg/v. (biomanipulaatio ei ole ensisijainen toimenpide) |
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat | Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely -hanke vireillä, tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen. Hankesuunnitelmana on vanhan säännöstelypadon purkaminen ja sen korvaaminen uudella säännöstelypadolla ja kalatiellä.
Kevättömällä ja Pöljänjärvellä on tehty ravintoverkkokunnostusta ja ulkoisen kuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä vuosina 1996-2002. Tehokalastuksella saavutettiin positiivisia vaikutuksia (veden näkösyvyyden lisääntyminen, leväkukintojen väheneminen), mutta tilanne palautui nopeasti ennalleen kalastuksen loputtua. |
Seuranta | Kevätön kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua seurataan velvoitetarkkailuna vuosittain Taivallahdessa, syvänteen vedenlaatua ja kasviplanktonin tilaa ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina (R3) . |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus