Sääksjärvi (04.174.1.008)

11 750 m <br />

Sääksjärvi on melko iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Sääksjärvi
Järvinumero: 04.174.1.008
Vesistöalue: Pahakkalanjoen valuma-alue (04.174)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 272,94 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 11,75 km11 750 m <br />
Korkeustaso: 93 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Joroinen, Rantasalmi
Maakunta: Etelä-Savon maakunta, Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Sääksjärvi on pinta-alaltaan 280 hehtaaria.

Nykytila ja suojelu

Sääksjärvi on luokiteltu Vuoksen vesienhoitosuunnitelmasssa ekologiselta ja fysikaalis-kemialliselta tilaltaan hyväksi.

Sääksjärven läheisyydessä on Vuotsinsuon turvetuotantoalue, josta aiheutuu kuormitusta järvelle. Turpeen kuivatusvedet johdetaan 1,25 km pitkää laskuojaa pitkin Sääksjärveen, ja ojan veden laatua on tarkkailtu vuosikymmenten ajan. Vuosina 1979-2009 vesi on ollut erittäin ruskeaa ja humuspitoista, sekä happamampaa, kiintoainepitoisempaa ja ravinteikkaampaa kuin Sääksjärvessä. Fosforipitoisuuden perusteella laskuoja on luokiteltu erittäin reheväksi ja Sääksjärvi reheväksi. Turpeen tuotannon toimija-yrityksille on määrätty tarkkailuvelvoite ja kalatalousmaksu.

Vuosina 1998-2005 Sääksjärvellä on suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla. Kun vuonna 1995 särjen osuus hoitokalastus-saaliista oli vielä 80 %, vuonna 2005 osuus oli enää 20 %.

Talvisin Sääksjärven pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ollut ajoittain heikko, mutta avovesien aikaan happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Sääksjärven merkittävimmät saaliskalalajit ovat hauki ja lahna, ja järvestä saadaan myös jonkinverran ahvenia, madetta ja säyneitä.

Viimeisimmät kalaistutukset Sääksjärveen on tehny vuonna 1998.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Sääksjärven kalakantaa käyttää hyödykseen arviolta noin 30 ruokakuntaa ja yleisimmät pyydykset ovat katiskat ja verkot. Kalastuksen haittatekijäksi koetaan vedenlaadun heikkeminen, joka näkyy muun muassa pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä, sekä vähäarvoisten kalojen runsautena.