Ero sivun ”Ala-Pulkko (04.287.1.001)/Järvikortti” versioiden välillä

Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 06.31

ALA-PULKKO (04.287.1.001)
Järvityyppi	Pienet humusjärvet (Ph)
Järven pinta-ala	55,5 ha
Keskisyvyys ja maksimisyvyys	ka. 3,1 m ja max. 12,2 m
Laskennallinen viipymäaika	29 vrk
Valuma-alueen pinta-ala	80 km²
Valuma-alueen kuvaus	Ala-Pulkon valuma-alueesta peltojen osuus on reilut 10 % ja rakennetun alueen noin 3 %. Suurin osa valuma-alueen pinta-alasta on metsätalousmaata (yli 70 %). Valuma-alueella on useita yläpuolisia järviä ja vesialueiden osuus valuma-alueesta on noin 10 %.
Järven nykytila	Ala-Pulkon ekologinen tila on välttävä (asiantuntija-arvio). Mittaustuloksia on vähän, mutta sekä levämäärä että ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja hapenvajaus on merkittävää.
Kuormitus- ja muutostekijät	Ala-Pulkon merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous sekä haja-asutuksen jätevedet. Lisäksi järveen vaikuttaa ajoittainen sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 70 %.
Toimenpide-ehdotukset	Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot). Metsätaloudessa tulee huolehtia riittävästä vesiensuojelusta ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus tulee varmistaa. Ala-Pulkko on osa laajempaa järviketjua, jolloin ravintoverkon kunnostaminen teho- ja hoitokalastuksella on vaikeaa. Mikäli järven kalastorakennetta halutaan kuitenkin hoitaa, tulisi ensimmäisen vuoden saalistavoitteen olla vähintään 7 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoitteen noin 2 000 kg/v. (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 0.50).
Seuranta	Ala-Pulkon vedenlaatua ja kasviplanktonin tilaa seurataan määrävuosina ympäristöhallinnon seurantaohjelmassa.

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

@@ Rivi 21: / Rivi 21: @@
 | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot). Metsätaloudessa tulee huolehtia riittävästä vesiensuojelusta ja  kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus tulee varmistaa.
-Ala-Varpanen on osa laajempaa järviketjua, jolloin ravintoverkon kunnostaminen teho- ja hoitokalastuksella on vaikeaa. Mikäli järven kalastorakennetta halutaan kuitenkin hoitaa, tulisi ensimmäisen vuoden saalistavoitteen olla vähintään 7 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoitteen noin 2 000 kg/v. (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 0.50).
+Ala-Pulkko on osa laajempaa järviketjua, jolloin ravintoverkon kunnostaminen teho- ja hoitokalastuksella on vaikeaa. Mikäli järven kalastorakennetta halutaan kuitenkin hoitaa, tulisi ensimmäisen vuoden saalistavoitteen olla vähintään 7 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoitteen noin 2 000 kg/v. (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 0.50).
 |-
 | Seuranta || Ala-Pulkon vedenlaatua ja kasviplanktonin tilaa seurataan määrävuosina ympäristöhallinnon seurantaohjelmassa.