Ero sivun ”Toiviaisjärvi (04.552.1.013)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
p (Suojasi sivun Toiviaisjärvi (04.552.1.013)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))) |
|||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
| Valuma-alueen pinta-ala || 17,1 km<sup>2</sup> | | Valuma-alueen pinta-ala || 17,1 km<sup>2</sup> | ||
|- | |- | ||
| − | | Valuma-alueen kuvaus || Toiviaisjärvi sijaitsee vesistöreitin latvoilla ja valuma-alue on tämän vuoksi melko pieni (17 km<sup>2</sup>). | + | | Valuma-alueen kuvaus || Toiviaisjärvi sijaitsee vesistöreitin latvoilla ja valuma-alue on tämän vuoksi melko pieni (17 km<sup>2</sup>). Peltojen osuus valuma-alueesta on noin 20 % ja muilta osin alue on haja-asutusaluetta sekä metsätalousmaata. Haja-asutusta on runsaasti erityisesti Toiviaisjärven ranta-alueilla. |
|- | |- | ||
| − | | Järven nykytila || Toiviaisjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat | + | | Järven nykytila || Toiviaisjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet sekä kasviplanktonin (levien) runsastuminen. Järven revevöityminen ilmenee toistuvina leväkukintoina (valtakunnallisen leväseurannan seurantapaikka) ja alttiutena talviaikaisiin happikatoihin. Rehevöityminen näkyy myös järven kalastorakenteessa. |
|- | |- | ||
| − | | Kuormitus- ja muutostekijät || Toiviaisjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus, metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. | + | | Kuormitus- ja muutostekijät || Toiviaisjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus, metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 15%. |
|- | |- | ||
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja varmistaa metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus sekä valmiiden rakenteiden hoito (valuma-alueella useampia metsätalouden laskeustusaltaita). Lisäksi tulee varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja varmistaa metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus sekä valmiiden rakenteiden hoito (valuma-alueella useampia metsätalouden laskeustusaltaita). Lisäksi tulee varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. | ||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
Järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 12 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 3 500 kg/v ). | Järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 12 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 3 500 kg/v ). | ||
|- | |- | ||
| − | | Aiemmat kunnostushankket ja hoitotoimenpiteet || Toiviasjärvellä on toteutetttu valuma-alueen ja järven hoitotoimenpiteitä 2000-luvun alussa. Tällöin valuma-alueella tehtiin metsätalouskuormitusta vähentäviä laskeutusaltaita (2-3), uusittiin haja-asutuskiinteistöjen jätevesienkäsittelyäjärjestelmiä ja | + | | Aiemmat kunnostushankket ja hoitotoimenpiteet || Toiviasjärvellä on toteutetttu valuma-alueen ja järven hoitotoimenpiteitä 2000-luvun alussa. Tällöin valuma-alueella tehtiin metsätalouskuormitusta vähentäviä laskeutusaltaita (2-3), uusittiin haja-asutuskiinteistöjen jätevesienkäsittelyäjärjestelmiä ja hoitokalastettiin muutaman vuoden ajan. Esimerkiksi vuonna 2008 hoitokalastuksen saalismäärä oli vajaat 3 000 kg. Hoitokalastuksen myötä järven levähaittojen todettiin vähentyneen huomattavasti, mutta kalastuksen lopettamisen jälkeen levähaitat uusiutuivat. |
|- | |- | ||
| Seuranta || Toiviaisjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton) seurataan ympäristöhallinnon toimesta pitkäaikaismuutosten arvioimiseksi. Toiviaisjärvi kuuluu lisäksi valtakunnalliseen leväseurantaverkostoon. | | Seuranta || Toiviaisjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton) seurataan ympäristöhallinnon toimesta pitkäaikaismuutosten arvioimiseksi. Toiviaisjärvi kuuluu lisäksi valtakunnalliseen leväseurantaverkostoon. | ||
Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 08.03
| TOIVIAISJÄRVI (04.552.1.013) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) |
| Järven pinta-ala | 94,6 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 2,6 m ja max. 5,4 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 147 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | 17,1 km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Toiviaisjärvi sijaitsee vesistöreitin latvoilla ja valuma-alue on tämän vuoksi melko pieni (17 km2). Peltojen osuus valuma-alueesta on noin 20 % ja muilta osin alue on haja-asutusaluetta sekä metsätalousmaata. Haja-asutusta on runsaasti erityisesti Toiviaisjärven ranta-alueilla. |
| Järven nykytila | Toiviaisjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet sekä kasviplanktonin (levien) runsastuminen. Järven revevöityminen ilmenee toistuvina leväkukintoina (valtakunnallisen leväseurannan seurantapaikka) ja alttiutena talviaikaisiin happikatoihin. Rehevöityminen näkyy myös järven kalastorakenteessa. |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Toiviaisjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus, metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 15%. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja varmistaa metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus sekä valmiiden rakenteiden hoito (valuma-alueella useampia metsätalouden laskeustusaltaita). Lisäksi tulee varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus.
Järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 12 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 3 500 kg/v ). |
| Aiemmat kunnostushankket ja hoitotoimenpiteet | Toiviasjärvellä on toteutetttu valuma-alueen ja järven hoitotoimenpiteitä 2000-luvun alussa. Tällöin valuma-alueella tehtiin metsätalouskuormitusta vähentäviä laskeutusaltaita (2-3), uusittiin haja-asutuskiinteistöjen jätevesienkäsittelyäjärjestelmiä ja hoitokalastettiin muutaman vuoden ajan. Esimerkiksi vuonna 2008 hoitokalastuksen saalismäärä oli vajaat 3 000 kg. Hoitokalastuksen myötä järven levähaittojen todettiin vähentyneen huomattavasti, mutta kalastuksen lopettamisen jälkeen levähaitat uusiutuivat. |
| Seuranta | Toiviaisjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton) seurataan ympäristöhallinnon toimesta pitkäaikaismuutosten arvioimiseksi. Toiviaisjärvi kuuluu lisäksi valtakunnalliseen leväseurantaverkostoon. |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
