Ero sivun ”Kirmanjärvi (04.516.1.001)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
p (Suojasi sivun Kirmanjärvet (04.516.1.001)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))) |
|||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| Valuma-alueen kuvaus || Kirmanjärvien latvavaluma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on lähes 30 %. Lisäksi valuma-alueella on runsaasti haja-asutusta, muu osa alueesta on metsätalouskäytössä. Yläpuolisia vesistöjä ovat rehevöityneet Iso- ja Pikku-Ahmo. | | Valuma-alueen kuvaus || Kirmanjärvien latvavaluma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on lähes 30 %. Lisäksi valuma-alueella on runsaasti haja-asutusta, muu osa alueesta on metsätalouskäytössä. Yläpuolisia vesistöjä ovat rehevöityneet Iso- ja Pikku-Ahmo. | ||
|- | |- | ||
| − | | Järven nykytila || Kirmanjärvien ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Syynä ovat mm. korkeat levämäärät, rantavyöhykkeen pohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden sekä kalaston tila (särkikalavaltaisuus, suuret yksilömäärät). Levämäärissä ja ravinnepitoisuukissa on viime vuosina | + | | Järven nykytila || Kirmanjärvien ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Syynä ovat mm. korkeat levämäärät, rantavyöhykkeen pohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden sekä kalaston tila (särkikalavaltaisuus, suuret yksilömäärät). Levämäärissä ja ravinnepitoisuukissa on viime vuosina noususuuntausta. Alusveden heikko happitilanne on myös selkeä ongelma (syvänteessä hapetin vuodesta 1986). |
|- | |- | ||
| − | | Kuormitus- ja muutostekijät || Kirmanjärvien merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, | + | | Kuormitus- ja muutostekijät || Kirmanjärvien merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 25 %. |
|- | |- | ||
| − | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien | + | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus. |
Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite noin 35 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v). | Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite noin 35 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v). | ||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
Kirmanjärvien valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84989 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011) | Kirmanjärvien valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84989 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011) | ||
|- | |- | ||
| − | | Seuranta || Kirmanjärvet on yksi maakunnan eniten seuratuista ja tutkituista järvistä, kattavaa biologista seurantaa on tehty vuodesta 2007 ns. MaaMet-seurantahankkeessa ja vedenlaatuseurantaa yhdenjaksoisesti vuodesta 1986 (suurelta osin kaupungin hoitama). Yhdellä järveen laskevalla osavaluma-alueella on käynnissä Luonnonvarakeskuksen hoitama jatkuvatoiminen kuormituksen | + | | Seuranta || Kirmanjärvet on yksi maakunnan eniten seuratuista ja tutkituista järvistä, kattavaa biologista seurantaa on tehty vuodesta 2007 ns. MaaMet-seurantahankkeessa ja vedenlaatuseurantaa yhdenjaksoisesti vuodesta 1986 (suurelta osin kaupungin hoitama). Yhdellä järveen laskevalla osavaluma-alueella on käynnissä Luonnonvarakeskuksen hoitama jatkuvatoiminen kuormituksen seuranta. |
|} | |} | ||
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus | Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus | ||
Versio 15. kesäkuuta 2015 kello 08.11
| KIRMANJÄRVET (04.516.1.001) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Runsasravinteiset järvet (Rr) |
| Järven pinta-ala | 304 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 3,6 m ja max. 10,0 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 468 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | 29,3 km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Kirmanjärvien latvavaluma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on lähes 30 %. Lisäksi valuma-alueella on runsaasti haja-asutusta, muu osa alueesta on metsätalouskäytössä. Yläpuolisia vesistöjä ovat rehevöityneet Iso- ja Pikku-Ahmo. |
| Järven nykytila | Kirmanjärvien ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Syynä ovat mm. korkeat levämäärät, rantavyöhykkeen pohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden sekä kalaston tila (särkikalavaltaisuus, suuret yksilömäärät). Levämäärissä ja ravinnepitoisuukissa on viime vuosina noususuuntausta. Alusveden heikko happitilanne on myös selkeä ongelma (syvänteessä hapetin vuodesta 1986). |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Kirmanjärvien merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 25 %. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.
Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite noin 35 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v). |
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat. | Kirmanjärviä on kunnostettu 1990- luvulla, jolloin järvillä toteutettiin ruoppauksia, vesikasvien poistoa jäädyttämällä ja niittämällä sekä nostettiin vedenkorkeutta pohjapadolla. Lisäksi Kirmanjärven syvänteeseen on asennettu ilmastin, joka on edelleen toiminnassa. Kirmanjärviä tehokalastettiin 1989-1997, minkä seurauksena levämäärä väheni selvästi ja järven näkösyvyys lisääntyi. Kalastuksen loputtua tilanne palautui muutamassa vuodessa ennalleen ja heikkeni edelleen.
Kirmanjärvien valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011) |
| Seuranta | Kirmanjärvet on yksi maakunnan eniten seuratuista ja tutkituista järvistä, kattavaa biologista seurantaa on tehty vuodesta 2007 ns. MaaMet-seurantahankkeessa ja vedenlaatuseurantaa yhdenjaksoisesti vuodesta 1986 (suurelta osin kaupungin hoitama). Yhdellä järveen laskevalla osavaluma-alueella on käynnissä Luonnonvarakeskuksen hoitama jatkuvatoiminen kuormituksen seuranta. |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
