Ero sivun ”Hautajärvi (04.551.1.003)/Järvikortti” versioiden välillä

Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 08.26

HAUTAJÄRVI (04.551.1.003)
Järvityyppi	Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
Järven pinta-ala	216 ha
Keskisyvyys ja maksimisyvyys	ka. 1,5 m ja max. 4,4 m
Laskennallinen viipymäaika	26 vrk
Valuma-alueen pinta-ala	Koko valuma-alue 537 km², lähivaluma-alue 44 km²
Valuma-alueen kuvaus	Hautajärvi on lyhytviipymäinen läpivirtausjärvi. Hautajärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 15 % ja vesistöjen osuus noin 9 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 23 % ja vesistöä noin 12 %.
Järven nykytila	Hautajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi korkeahkon levämäärän ja ravinnepitoisuuksien sekä talviaikaisen happitilanteen heikkenevän kehityksen vuoksi.
Kuormitus- ja muutostekijät	Hautajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous sekä sisäinen ravinnekuormitus. Myös vesistön säännöstely ja tulvasuojelupato ovat tilaa heikentäviä tekijöitä. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 20 %.
Toimenpide-ehdotukset	Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus ja toimivuus tulisi varmistaa. Järven ravintoketjua voisi mahdollisesti hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 29 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 9 000 kg/v ). Järven reittivesiluonne saattaa heikentää kalastuksella tavoiteltavien hyötyjen pysyvyyttä.
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat	Hautajärven valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).
Seuranta	Hautajärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven rehevöitymiskehitystä seurataan määrävuotisin vedenlaatu- ja kasviplanktonnäytteenotoin (R3-rotaatio).

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

@@ Rivi 7: / Rivi 7: @@
 | Järven pinta-ala || 216 ha
 |-
-| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,5 m  ja max. 4,4 m
+| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,5 m ja max. 4,4 m
 |-
 | Laskennallinen viipymäaika || 26 vrk
@@ Rivi 13: / Rivi 13: @@
 | Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 537  km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 44 km<sup>2</sup>
 |-
-| Valuma-alueen kuvaus || Hautajärvi on lyhytviipymäinen läpivirtausjärvi. Hautajärven koko valuma-alueen  pinta-alasta peltojen osuus on noin 15  % ja vesistöjen  osuus noin 9 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 23 % ja vesistöä noin 12 %.
+| Valuma-alueen kuvaus || Hautajärvi on lyhytviipymäinen läpivirtausjärvi. Hautajärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 15 % ja vesistöjen osuus noin 9 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 23 % ja vesistöä noin 12 %.
 |-
 | Järven nykytila  || Hautajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi korkeahkon levämäärän ja ravinnepitoisuuksien sekä talviaikaisen happitilanteen heikkenevän kehityksen vuoksi.
 |-
-| Kuormitus- ja muutostekijät || Hautajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous sekä sisäinen ravinnekuormitus. Myös vesistön säännöstely ja tulvasuojelupato ovat tilaa heikentäviä tekijöitä.  Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 20 %.
+| Kuormitus- ja muutostekijät || Hautajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous sekä sisäinen ravinnekuormitus. Myös vesistön säännöstely ja tulvasuojelupato ovat tilaa heikentäviä tekijöitä. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 20 %.
 |-
 | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus ja toimivuus tulisi varmistaa.
-Järven ravintoketjua voisi mahdollisesti hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 29 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 9 000 kg/v ).  Järven reittivesiluonne saattaa  heikentää kalastuksella tavoiteltavien hyötyjen pysyvyyttä.
+Järven ravintoketjua voisi mahdollisesti hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 29 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 9 000 kg/v ). Järven reittivesiluonne saattaa heikentää kalastuksella tavoiteltavien hyötyjen pysyvyyttä.
 |-
 | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Hautajärven valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).