Pyhäjärvi (14.681.1.001)

570 037 000 m³ <br />0,57 km³ <br />570 037 000 000 l <br />

183 850 m <br />

Pyhäjärvi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pyhäjärvi
Järvinumero: 14.681.1.001
Vesistöalue: Pyhäjärven lähialue (14.681)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 5 894,03 ha
Syvyys: 43,2 m
Keskisyvyys: 9,67 m
Tilavuus: 570 037 000 m³0,57 km³ <br />570 037 000 000 l <br />
Rantaviiva: 183,85 km183 850 m <br />
Korkeustaso: 119,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Saarijärvi (kunta)
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Pyhäjärvi on suuri, hiekkapohjainen järvi Saarijärven ja Äänekosken kuntien alueella Keski-Suomessa. Valtaosa Pyhäjärven vesistä laskee Parantalankosken voimalaitoksen kautta Kiimasjärveen. Pieni osa vedestä laskee myös alkuperäistä lasku-uomaa, Pyhäjokea, pitkin Iso-Lumperoiseen. Järvi on melko syvä: keskisyvyys on n. 9,67m, syvimmillään järvi on Iissalon lounaispuolella (43,2m). Saaria Pyhäjärvessä on 114. Järven kallioperä muodostuu happamista syväkivistä ja se on vain pienillä alueilla paljaana. Maaperä koostuu vaihtelevan paksuisesta moreenikerroksesta, jonka lohkareet voivat olla suuriakin ja tästä syystä etenkin ranta-alueilla esiintyy laajoja kivikoita.

Nykytila ja suojelu

Keski-Suomen ELY -keskuksen vuoden 2013 luokituksen mukaan Pyhäjärven ekologinen tila oli arvioitu erinomaiseksi. Veden happipitoisuus on hyvä ja se on myös kirkasta: näkösyvyydeksi on arvioitu 4m. Järvi on siis lähes luonnontilainen, karu ja kirkasvetinen. Rehevöityminen on kuitenkin uhkana järven matalissa lahdissa ja ranta-alueilla. 1960-luvulla alkaneen vedenkorkeuden säännöstelyn on lisäksi katsottu heikentäneen järven siikakantaa. Toinen ekologista tilaa uhkaava tekijä on lähialueiden turvetuotanto. Etenkin Suljetunnevan turvetuotantoalueen (n. 20km Saarijärven kaupungista koiliseen) on katsottu olevan mahdollinen järven kiintoaine- ja ravinnekuormituksen lisääjä. Tämä voi edelleen lisätä rehevöitymistä, johtaa happikatoon ja siten aiheuttaa ongelmia järven eliöille. Haitalliselle sinilevälle tällaiset olosuhteet taas ovat otolliset. Turvetuotannon myötä myös humusta pääsee herkemmin järviveteen, joka samenee värjäytyessään ruskeaksi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalat: Hauki, kuha, ahven, siika, särki, järvilohi, taimen. Linnut: Telkkä, laulujoutsen, sinisorsa, härkälintu, silkkiuikku, naurulokki, harmaalokki. Suoalueilla lisäksi teeri, metso, kurki ja riekko.