Ero sivun ”Särkilampi (14.411.1.010)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | + | Särkilampi on varsin rehevöitynyt pieni järvi. Se saa vetensä läheisistä lähteistä, joista vesi virtaa Särkilampeen ja poistuu edelleen Kiimasjärveen. Ympäröivän alueen rautapitoinen maaperä on värjännyt lähteet ja lampeen virtaavat joet punaiseksi (kuvat). Lähteissä on kuitenkin yhä havaittavissa myös kirkasta vettä punaisen pohjan päällä. Ympäröivä alue on soistunutta/suota. | |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | + | Rehevöityminen on voimistunut; uhkana lammen soistuminen ja umpeenkasvu. | |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | + | Voimakkaasti vesikasvillisuutta, mm. lumpeita ja levää. Kalalajeja: ahven, ruutana, särki, hauki. Vesilinnuista alueella pesineet sinisorsa, telkkä ja laulujoutsen. | |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | + | Aikanaan Särkilammen lähteiden vettä käytettiin talousvetenä, mutta se jouduttiin lopettamaan, kun rautapitoinen vesi värjäsi esimerkiksi pyykit punertavan ruskeaksi. | |
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| − | + | Särkilammen lähteistä yritettiin aikoinaan erottaa kirkasvetiset rautavesistä, mutta tämä ilmeisesti ei onnistunut. Muistona tästä lähteessä on yhä vanhoja kaivonrenkaita ja myös vanhan pumppaamon jäänteet ovat lähdealueen vieressä. | |
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 9. heinäkuuta 2015 kello 18.21
Järvi
Nimi:
Järvinumero:
Vesistöalue:
Päävesistö:
Perustiedot
Pinta-ala:
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva:
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta:
Maakunta:
ELY-keskus:
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Särkilampi on varsin rehevöitynyt pieni järvi. Se saa vetensä läheisistä lähteistä, joista vesi virtaa Särkilampeen ja poistuu edelleen Kiimasjärveen. Ympäröivän alueen rautapitoinen maaperä on värjännyt lähteet ja lampeen virtaavat joet punaiseksi (kuvat). Lähteissä on kuitenkin yhä havaittavissa myös kirkasta vettä punaisen pohjan päällä. Ympäröivä alue on soistunutta/suota.
Nykytila ja suojelu
Rehevöityminen on voimistunut; uhkana lammen soistuminen ja umpeenkasvu.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Voimakkaasti vesikasvillisuutta, mm. lumpeita ja levää. Kalalajeja: ahven, ruutana, särki, hauki. Vesilinnuista alueella pesineet sinisorsa, telkkä ja laulujoutsen.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Aikanaan Särkilammen lähteiden vettä käytettiin talousvetenä, mutta se jouduttiin lopettamaan, kun rautapitoinen vesi värjäsi esimerkiksi pyykit punertavan ruskeaksi.
Tarut ja tositarinat
Särkilammen lähteistä yritettiin aikoinaan erottaa kirkasvetiset rautavesistä, mutta tämä ilmeisesti ei onnistunut. Muistona tästä lähteessä on yhä vanhoja kaivonrenkaita ja myös vanhan pumppaamon jäänteet ovat lähdealueen vieressä.
