Ero sivun ”Halkjärvi (25.007.1.001)” versioiden välillä
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | Halkjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on huono. Ravinnepitoisuudet ovat olleet suuria vuodesta toiseen. Etenkin kokonaisfosforipitoisuudet ovat kesäisin poikkeuksellisen korkeita, mutta talvipitoisuudet ovat selvästi pienempiä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut mittauksissa epätavallisen suuri ja vaihdellut huomattavasti. | + | Halkjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 määrityksen mukaan huono. Ravinnepitoisuudet ovat olleet suuria vuodesta toiseen. Etenkin kokonaisfosforipitoisuudet ovat kesäisin poikkeuksellisen korkeita, mutta talvipitoisuudet ovat selvästi pienempiä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut mittauksissa epätavallisen suuri ja vaihdellut huomattavasti. |
− | Veden happipitoisuus on kesällä pintavedessä ollut hyvä, mutta myös levätuotantoon liittyvää ylikyllästystä tavataan usein. Talvella happea kuluu myös pintavedestä, ja pohjan lähellä voi esiintyä hapen vajausta. | + | Veden happipitoisuus on kesällä pintavedessä ollut hyvä, mutta myös levätuotantoon liittyvää ylikyllästystä tavataan usein. Talvella happea kuluu myös pintavedestä, ja pohjan lähellä voi esiintyä hapen vajausta. |
Humuspitoisuus on ollut vaihteleva, ja vesi on ollut kesäisin selvästi sameampaa kuin talvisin. Näkösyvyys on ollut alhainen, kesällä usein vain noin 0,2 m, ja talvella hieman suurempi. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut talvisin noin 6- 6,6, mutta kesällä huomattavasti suurempi ja vaihtelevampi (6,6-9). Runsas levätuotanto voi nostaa pH-arvoja epätavallisen korkeiksi. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut talvisin hiukan suurempi kuin kesäisin. | Humuspitoisuus on ollut vaihteleva, ja vesi on ollut kesäisin selvästi sameampaa kuin talvisin. Näkösyvyys on ollut alhainen, kesällä usein vain noin 0,2 m, ja talvella hieman suurempi. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut talvisin noin 6- 6,6, mutta kesällä huomattavasti suurempi ja vaihtelevampi (6,6-9). Runsas levätuotanto voi nostaa pH-arvoja epätavallisen korkeiksi. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut talvisin hiukan suurempi kuin kesäisin. | ||
+ | |||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013 | ||
+ | |||
+ | Päivitetty 12.7.2015 | ||
<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=" vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2014"> | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=" vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2014"> |
Versio 13. heinäkuuta 2015 kello 07.38
Järvi
Nimi: Halkjärvi
Järvinumero: 25.007.1.001
Vesistöalue: Terttilänjoen valuma-alue (25.007)
Päävesistö: Uskelanjoki (25)
Perustiedot
Pinta-ala: 197,19 ha
Syvyys: 3,35 m
Keskisyvyys: 1,8 m
Tilavuus: 3 556 040 m³0,00356 km³ <br />3 556 040 000 l <br />
Rantaviiva: 8,37 km8 370 m <br />
Korkeustaso: 79,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Somero
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Halkjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 määrityksen mukaan huono. Ravinnepitoisuudet ovat olleet suuria vuodesta toiseen. Etenkin kokonaisfosforipitoisuudet ovat kesäisin poikkeuksellisen korkeita, mutta talvipitoisuudet ovat selvästi pienempiä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut mittauksissa epätavallisen suuri ja vaihdellut huomattavasti.
Veden happipitoisuus on kesällä pintavedessä ollut hyvä, mutta myös levätuotantoon liittyvää ylikyllästystä tavataan usein. Talvella happea kuluu myös pintavedestä, ja pohjan lähellä voi esiintyä hapen vajausta.
Humuspitoisuus on ollut vaihteleva, ja vesi on ollut kesäisin selvästi sameampaa kuin talvisin. Näkösyvyys on ollut alhainen, kesällä usein vain noin 0,2 m, ja talvella hieman suurempi. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut talvisin noin 6- 6,6, mutta kesällä huomattavasti suurempi ja vaihtelevampi (6,6-9). Runsas levätuotanto voi nostaa pH-arvoja epätavallisen korkeiksi. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut talvisin hiukan suurempi kuin kesäisin.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013
Päivitetty 12.7.2015
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015