Ero sivun ”Tuusulanjärvi” versioiden välillä
TR (keskustelu | muokkaukset) |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Nimen historia ja merkitykset== | ==Nimen historia ja merkitykset== | ||
| − | Järven aikaisempi nimi: | + | Järven aikaisempi nimi: Kaukajärvi ja Pitkäjärvi. |
Nimi muuttui Tuusulanjärveksi Tuusulan seurakunnan itsenäistyessä. | Nimi muuttui Tuusulanjärveksi Tuusulan seurakunnan itsenäistyessä. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärvi on noin kahdeksan kilometriä pitkä kapeahko järvi Keski-Uudellamaalla, Tuusulan ja Järvenpään alueella. Järven pinta-ala on noin 6,0 neliökilometriä ja sen keskisyvyys 3,2 metriä. Järven eteläpään läheisyydessä sijaitsee Tuusulan suurin taajama Hyrylä, pohjoispäässä Järvenpään keskusta. Tuusulan kirkonkylä sijaitsee järven itärannalla Hyrylän pohjoispuolella. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärven laskujoki Tuusulanjoki alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja laskee Vantaanjokeen. Lännestä Tuusulanjärveen laskee Rusutjärvestä alkava Haukkaoja. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärven itärantaa myötäilee Tuusulan Rantatie, joka aikoinaan oli osa Helsingistä Lahteen johtanutta päätietä. Sen varrella asui 1900-luvun alkupuolella joukko taiteilijoita, joista tunnetuimpia olivat Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt, ja alueelle muodostuikin huomattava Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Pekka Halosen asuintalo Halosenniemi sijaitsee järveen työntyvässä niemessä. Jo samoihin aikoihin rakennettiin Tuusulanjärven rannoille myös kesähuviloita. | ||
| + | |||
| + | Talvisin Tuusulanjärven jäällä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä. | ||
| + | |||
| + | Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Pitkäjärveksi sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi, joka olikin Tuusulanjärven ensimmäinen nimi. Nykyisen nimensä järvi sai 1600-luvulla, kun Tuusula oli erotettu omaksi seurakunnakseen, jonka kirkonkylä muodostui järven rantamille. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja. Järvi on kuitenkin päässyt rehevöitymään, koska sen rannalla on runsaasti peltoja, joista lannoitteet pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen limnologian professori Heikki Järnefelt, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi (Rr). | ||
| + | |||
| + | Veden fysikaalis-kemiallinen tila: | ||
| + | Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 2006-2012 kesäaikaan on ollut keskimäärin 87,5 mikrogrammaa/litrassa, eli välttävä. | ||
| + | Päällysveden kokonaistyppipitoisuus vuosina 2006-2012 kesäaikaan on ollut keskimäärin 1000 mikrogrammaa/litrassa, eli tyydyttävä. | ||
| + | FYKE tila on vuosina 2006-2012 ollut välttävä. | ||
| + | |||
| + | Biologinen luokka: Kasviplankton. | ||
| + | Kesäajan klorofylli a–pitoisuudet (2006–2012) ollut keskimäärin 33,9 mikrogrammaa/litrassa eli tyydyttävä. | ||
| + | Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on ollut 4,9 mg/l, | ||
| + | haitallisten sinilevien osuus 11,4%. | ||
| + | |||
| + | Biologinen luokka: Pohjaeläimet. | ||
| + | Luokka on laskettu erinomaisesta hyvään sen lajiston yksipuolisuuden perusteella. | ||
| + | |||
| + | Kalaluokka: välttävä. | ||
| + | |||
| + | Ekologinen luokka: välttävä. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 2014 toimenpiteet vesistön tilan parantamiseksi on ollut: | ||
| + | Ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen (Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet: | ||
| + | vesiensuojelupalkkiot ja ravinnetaseiden laskenta ja vedenlaadun seuranta ja ravinnekuormituslaskennan päivitys) ja järven hoitotoimenpiteet (sisäinen kuormitus), joita on ollut biomanipulaatio (hoitokalastus ja petokalojen istutus), alusveden hapetus, sedimentin pinnan hapetus, lisäveden johtaminen ja tiheän vesikasvillisuuden poisto. | ||
| + | Kunnostustyöt tulevat jatkumaan ainakin vuoteen 2021 asti, jolloin Tuusulanjärven ekologisen tilan on määrä olla hyvällä tasolla. Mahdollisena uhkana kunnostustöiden onnistumiselle nähdään ilmastonmuutos, sillä sateet ja leudot talvet lisäävät eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesiin. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuusulanj%C3%A4rvi | ||
| + | Yleiset säännöt kalastuksesta Tuusulan järvellä: http://www.kalastaja.info/asiakassivut/tuusulanjarvi/ | ||
| + | Tuusulan Järvi-hankkeen sivut: http://www.tuusulanjarvi.org/ | ||
| + | Tuusulan järven tila ja kunnostus vuonna 2014: http://www.tuusulanjarvi.org/wp-content/uploads/2015/02/Katsaus_260215.pdf | ||
Versio 13. heinäkuuta 2015 kello 13.07
- Tämännimisten järvien keskimääräinen pinta-ala: 5,92 km²592 ha <br />
- Tämännimisten järvien yhteenlaskettu pinta-ala: 5,92 km²592 ha <br />
), joiden nimi on Tuusulanjärvi.Ainoa Tuusulanjärvi on 592,04 ha
Nimen historia ja merkitykset
Järven aikaisempi nimi: Kaukajärvi ja Pitkäjärvi. Nimi muuttui Tuusulanjärveksi Tuusulan seurakunnan itsenäistyessä.
Tuusulanjärvi on noin kahdeksan kilometriä pitkä kapeahko järvi Keski-Uudellamaalla, Tuusulan ja Järvenpään alueella. Järven pinta-ala on noin 6,0 neliökilometriä ja sen keskisyvyys 3,2 metriä. Järven eteläpään läheisyydessä sijaitsee Tuusulan suurin taajama Hyrylä, pohjoispäässä Järvenpään keskusta. Tuusulan kirkonkylä sijaitsee järven itärannalla Hyrylän pohjoispuolella.
Tuusulanjärven laskujoki Tuusulanjoki alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja laskee Vantaanjokeen. Lännestä Tuusulanjärveen laskee Rusutjärvestä alkava Haukkaoja.
Tuusulanjärven itärantaa myötäilee Tuusulan Rantatie, joka aikoinaan oli osa Helsingistä Lahteen johtanutta päätietä. Sen varrella asui 1900-luvun alkupuolella joukko taiteilijoita, joista tunnetuimpia olivat Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt, ja alueelle muodostuikin huomattava Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Pekka Halosen asuintalo Halosenniemi sijaitsee järveen työntyvässä niemessä. Jo samoihin aikoihin rakennettiin Tuusulanjärven rannoille myös kesähuviloita.
Talvisin Tuusulanjärven jäällä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä.
Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Pitkäjärveksi sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi, joka olikin Tuusulanjärven ensimmäinen nimi. Nykyisen nimensä järvi sai 1600-luvulla, kun Tuusula oli erotettu omaksi seurakunnakseen, jonka kirkonkylä muodostui järven rantamille.
Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja. Järvi on kuitenkin päässyt rehevöitymään, koska sen rannalla on runsaasti peltoja, joista lannoitteet pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella.
Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen limnologian professori Heikki Järnefelt, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä.
Tuusulanjärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi (Rr).
Veden fysikaalis-kemiallinen tila: Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 2006-2012 kesäaikaan on ollut keskimäärin 87,5 mikrogrammaa/litrassa, eli välttävä. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus vuosina 2006-2012 kesäaikaan on ollut keskimäärin 1000 mikrogrammaa/litrassa, eli tyydyttävä. FYKE tila on vuosina 2006-2012 ollut välttävä.
Biologinen luokka: Kasviplankton. Kesäajan klorofylli a–pitoisuudet (2006–2012) ollut keskimäärin 33,9 mikrogrammaa/litrassa eli tyydyttävä. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on ollut 4,9 mg/l, haitallisten sinilevien osuus 11,4%.
Biologinen luokka: Pohjaeläimet. Luokka on laskettu erinomaisesta hyvään sen lajiston yksipuolisuuden perusteella.
Kalaluokka: välttävä.
Ekologinen luokka: välttävä.
Vuonna 2014 toimenpiteet vesistön tilan parantamiseksi on ollut: Ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen (Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet: vesiensuojelupalkkiot ja ravinnetaseiden laskenta ja vedenlaadun seuranta ja ravinnekuormituslaskennan päivitys) ja järven hoitotoimenpiteet (sisäinen kuormitus), joita on ollut biomanipulaatio (hoitokalastus ja petokalojen istutus), alusveden hapetus, sedimentin pinnan hapetus, lisäveden johtaminen ja tiheän vesikasvillisuuden poisto. Kunnostustyöt tulevat jatkumaan ainakin vuoteen 2021 asti, jolloin Tuusulanjärven ekologisen tilan on määrä olla hyvällä tasolla. Mahdollisena uhkana kunnostustöiden onnistumiselle nähdään ilmastonmuutos, sillä sateet ja leudot talvet lisäävät eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesiin.
Aiheesta muualla
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuusulanj%C3%A4rvi Yleiset säännöt kalastuksesta Tuusulan järvellä: http://www.kalastaja.info/asiakassivut/tuusulanjarvi/ Tuusulan Järvi-hankkeen sivut: http://www.tuusulanjarvi.org/ Tuusulan järven tila ja kunnostus vuonna 2014: http://www.tuusulanjarvi.org/wp-content/uploads/2015/02/Katsaus_260215.pdf
