Äänekoski

113 838 ha <br />

Tässä kunnassa on kaikkiaan 169 järveä. Se kuuluu Keski-Suomen maakuntaan ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueeseen.

• Kokonaispinta-ala: 1 138,38 km²113 838 ha <br />
• Maapinta-ala: 884,49 km²
• Sisävesipinta-ala: 253,89 km²
• Meripinta-ala: 0 km²

22,30 %

Sisävesien osuus kunnan pinta-alasta ilman merialueita

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Kunnan suurimmat järvet

• Keitele (yhd.) (49 841 ha)
• Kuhnamo (14.332.1.001) (622,2 ha)
• Niinivesi (14.341.1.002) (577,81 ha)

… lisää tuloksia

Kunnan syvimmät järvet

• Keitele (yhd.) (66 m)
• Iso Kalliojärvi (14.414.1.013) (32,5 m)
• Iso-Jurvo (14.418.1.004) (32 m)

… lisää tuloksia

Pisin rantaviiva

• Keitele (yhd.) (1 461,7 km1 461 700 m <br />)
• Kuhnamo (14.332.1.001) (54,55 km54 550 m <br />)
• Niinivesi (14.341.1.002) (30,75 km30 750 m <br />)

… lisää tuloksia

Kunta ja sen vesistöt

Äänekosken kaupunki sijaitsee saarella: kulkeminen kautta aikojen on vaatinut veneitä ja losseja, nykyään tärkeiden kulkuväylien yli kulkee sillat. Losseista ja silloista lisää tietoa sekä kuvia osoitteesta http://www.peda.net/verkkolehti/aanekoski/keskuskoulu2?m=content&a_id=5

Äänekosken kunnan alueella olevien suurten järvien (Keitele ja Pyhäjärvi) ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi, tosin matalissa lahdissa tila on luokiteltu vain hyväksi. Kaupungin eteläpuolella, valtatien varrella oleva Niinivesi on myös luokiteltu hyväksi. Sen sijaan Saarijärven reitin vedet (Kiimasjärvi, Naarajärvi, Kuhnamo) ovat veden runsaasta humus- ja ravinnepitoisuudesta johtuen arvioitu tyydyttäväksi.

Äänekoski on vuosikymmenten ajan ollut tehdaskaupunki: teollisuus on keskittynyt metsäteollisuuteen (mm. paperi-, kartonki-, sellutehtaat + suunniteltu biotuotetehdas v. 2017). Näin ollen myös vesiensuojelu on ollut merkittävässä roolissa. Äänekosken puunjalostusteollisuuden alapuoliset vedet ovatkin parin viime vuosikymmenen aikana puhdistuneet huomattavasti, koska teollisuuden Kuhnamoon laskevat jätevedet puhdistetaan tehokkaasti. Kuhnamon laatua heikentävänä tekijänä pidetäänkin Saarijärven reitiltä kulkeutuvaa humuspitoista vettä.

Metsäteollisuuden alapuolisen Äänekoski-Vaajakoski-reitin velvoitetarkkailua suorittaa Äänekosken kaupunki yhdessä Metsä Bord Oy:n, Metsä Fibre Oy:n ja CP Kelco Oy:n kanssa. Tarkkailuohjelma on Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä. Tarkkailun suorittajana toimii Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Tarkkailuohjelmaan kuuluu lisäksi kalataloustarkkailu, jonka kustannuksista vastaavat velvoitteen mukaisesti edellä mainitut yritykset. Tarkkailualueena on Äänekosken tehtaiden alapuoliset vedet Kuhnamosta Leppävedelle sekä yläpuolelta Häränvirran ja Aittokosken tarkkailupisteet. Sen sijaan Äänekosken kaupungin jätevedenpuhdistamojen ja vesilaitosten velvoitetarkkailun suorittaa Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus.

Tämän lisäksi Äänekosken kaupunki suorittaa vuosittain vapaaehtoista vesistövesitarkkailua. Vuodesta 2000 tarkkailupisteet ovat Keiteleen Lintulahdessa, Isojoensuussa, Aittolahdessa ja Ääneniemessä sekä Niiniveden Koivistonlahdessa ja Kuhnamon yläosassa. Tarvittaessa erillisiä vesinäytteitä otetaan myös pienemmistä vesistä yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa.

Aiheesta muualla

Äänekosken nettisivut: http://www.aanekoski.fi/

Äänekosken yleiset uimarannat: http://www.aanekoski.fi/vapaa-aika/liikuntapalvelut/liikuntapaikat/liikuntapaikat/uimarannat-konginkangas-suolahti-sumiainen-aanekoski

Suosittu virkistys- ja kalastuspaikka Kapeenkoski (haarautuu Kuhnamosta): http://www.kapeenkoski.com/fi/Etusivu.html