Ero sivun ”Suontienselkä - Paasvesi (14.782.1.001)” versioiden välillä
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Suontienselkä ja Paasvesi luokitellaan samaksi järveksi. Tämä yhtenäinen kirkasvetinen vesitöalue tunnetaan myös nimellä Suontee. Järven suurin syvyys on huimat 74,41 m ja keskisyvyys on 9,21 m. | Suontienselkä ja Paasvesi luokitellaan samaksi järveksi. Tämä yhtenäinen kirkasvetinen vesitöalue tunnetaan myös nimellä Suontee. Järven suurin syvyys on huimat 74,41 m ja keskisyvyys on 9,21 m. | ||
+ | |||
+ | [[tiedosto:paasvesi1.jpg|496px]] | ||
+ | |||
+ | Paasvesi | ||
Paasvedeltä on vesiyhteys Kuvansiin Kuivataipaleen museokanavan kautta. Kanavassa on käsikäyttöiset puusulut. Kanava yhdistää toisiinsa kaksi suurta vesistöä, Kymen- ja Vuoksen vesistöt. Alunperin Kuivataipaleen kanavan rakennutti Hackmanin kauppahuone 1891 paikalla sijainneen tukkirännin tilalle. Nykyinen sulku rakenteineen on vuodelta 1996. Kanava on veneilijöiden omatoimisessa käytössä. | Paasvedeltä on vesiyhteys Kuvansiin Kuivataipaleen museokanavan kautta. Kanavassa on käsikäyttöiset puusulut. Kanava yhdistää toisiinsa kaksi suurta vesistöä, Kymen- ja Vuoksen vesistöt. Alunperin Kuivataipaleen kanavan rakennutti Hackmanin kauppahuone 1891 paikalla sijainneen tukkirännin tilalle. Nykyinen sulku rakenteineen on vuodelta 1996. Kanava on veneilijöiden omatoimisessa käytössä. | ||
+ | |||
+ | [[tiedosto:kuivataival8.jpg|496px]] | ||
+ | |||
+ | Kuivataipaleen museokanava on nykyään veneilijöiden omatoisessa käytössä | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Versio 4. elokuuta 2015 kello 14.08
Järvi
Nimi: Suontienselkä, Paasvesi
Järvinumero: 14.782.1.001
Vesistöalue: Suontienselän - Paasveden alue (14.782)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 5 780,02 ha
Syvyys: 74,41 m
Keskisyvyys: 9,21 m
Tilavuus: 532 113 000 m³0,532 km³ <br />532 113 000 000 l <br />
Rantaviiva: 229,54 km229 540 m <br />
Korkeustaso: 99,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Suonenjoki, Leppävirta, Pieksämäki
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta, Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Suontienselkä ja Paasvesi luokitellaan samaksi järveksi. Tämä yhtenäinen kirkasvetinen vesitöalue tunnetaan myös nimellä Suontee. Järven suurin syvyys on huimat 74,41 m ja keskisyvyys on 9,21 m.
Paasvesi
Paasvedeltä on vesiyhteys Kuvansiin Kuivataipaleen museokanavan kautta. Kanavassa on käsikäyttöiset puusulut. Kanava yhdistää toisiinsa kaksi suurta vesistöä, Kymen- ja Vuoksen vesistöt. Alunperin Kuivataipaleen kanavan rakennutti Hackmanin kauppahuone 1891 paikalla sijainneen tukkirännin tilalle. Nykyinen sulku rakenteineen on vuodelta 1996. Kanava on veneilijöiden omatoimisessa käytössä.
Kuivataipaleen museokanava on nykyään veneilijöiden omatoisessa käytössä
Nykytila ja suojelu
Suontienselkä Vedenlaatu: näkösyvyys 6,3 m , happi erinomainen/hyvä, karu järvi, pH neutraali, väri kirkas/erinomainen Laakonlahtea on kunnostettu vesikasvustoa poistamalla. Toimeniteellä on pyritty parantamaan mm. kevätkutuisten kalojen lisääntymismahdollisuuksia.
Paasvesi Vedenlaatu: näkösyvyys 8,8 m, happi erinomainen/heikko, karu järvi, pH lähes neutraali, väri pinnassa kirkas ja syvänteissä humusta Kevättalvella saattaa syvänteissä olla huono happitilanne. Tavoitteena hajakuormituksen vähentäminen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Suontienselkä on erinomainen kalavesi, joka sopii lohikaloille. Kalalajeina esiintyvät yleisimmät järvikalat, joista tärkeimmät muikku, hauki ja ahven. Järvestä saadaan myös järvitaimenta ja kuhaa.
Paasvesi on karu kalavesi ja sopii hyvin lohikaloille. Paasvedessä esiintyvät tavalliset suomalaiset järvikalat, joista tärkeimmät saaliskalat ovat ahven, hauki, siika, muikku ja istutuskaloista järvitaimen.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Suonteen pohjoispäässä sijaitsee Suonenjoen kaupunki.