Ero sivun ”Siltakylänlahti, Koukkusaari” versioiden välillä
| Rivi 40: | Rivi 40: | ||
==Asutus ja käyttömuodot== | ==Asutus ja käyttömuodot== | ||
| − | + | Siltakylänlahden rannat ovat asuttuja. | |
Esimerkiksi Äyspäänselällä sijaitseva Kuussaari on länsirannalla sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkistyskäytössä. Saareen pääsee veneillen tai meloen, talvella jäitä myöten. | Esimerkiksi Äyspäänselällä sijaitseva Kuussaari on länsirannalla sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkistyskäytössä. Saareen pääsee veneillen tai meloen, talvella jäitä myöten. | ||
Nykyinen versio 4. elokuuta 2015 kello 23.34
Merialue
Nimi: Siltakylänlahti, Koukkusaari
Tunnus: 2_Ss_012
Pinta-ala: 1 021,274 ha
Vesistöalue: Kotkan rannikkoalue (91.211)
Päävesistö: Suomenlahti (91)
Hallinnolliset alueet
Kunta: Pyhtää
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Tälle merialueelle ei ole voimassa olevia tapahtumia
Alueen erityispiirteet
Siltakylänlahti, Koukkusaari kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon ja Kotkan rannikkoalueeseen. Alue sijaitsee Pyhtään kunnassa. Sisäsaariston pinta-ala on noin 1025 hehtaaria. Siltakylänlahti on suojainen, pitkänomainen merenlahti, jonka vesisyvyys meriveden keskikorkeudella on noin 1,5 metriä. Siltakylänlahteen laskee Siltakylänjoki, jonka lasku-uomassa syvyys on noin 1 m.
Alueen merenpohja voidaan luokitella moreeni- ja harjuselänteiseksi pohjaksi. Alueen rannikko on useimmiten kallio- ja moreenirantaa.
Pitkäsalmi sijaitsee Hevossaaren ja mantereen välissä, salmen pituus on noin 3 km. Salmi alkaa pohjoisessa Heinlahden sisälahdesta ja etelässä se päättyy Äyspäänselkään. Salmi on leveimmillään noin 400 metriä, kapeimmillaan 85 metriä. Salmi on paikoin hyvin rehevöitynyt ja mutapohjainen. Salmessa harjoitetaan paljon kotitarve- ja virkistyskalastusta.
Siltakylänlahden ja Koukkusaaren välisellä alueella on paljon saaristoa. Heinlahden ja Pyhtään Ahvenniemen välissä, Pitkäsalmessa on Ryömsaari, Jussinsaari sekä Kanisaari, joista Ryömsaareen pääsee autolla. Lammassaari ja Verkkosaari sijaisevat Siltakylänlahden pohjoisosassa. Skadaholmen ja suuri, pitkänomainen Hevossaari sekä pienempi Lapsensaari sijaitsevat eteläosassa. Hevossaari muodostaa Pyölinpohjan, Lonsanpohjan sekä Pitkäsalmen puoleisen Siitviikin.
Hevossaaren länsipuolella on useita, pienempiä saaria kuten Orkloppi, Meiholma, Mäntykari, Pukkisaari, Hirvenkallio, Hyökholma ja Hailikari. Äyspäänselällä, Hevossaaren eteläpuolella, on Mäntykari ja Kivikarit –nimiset pienet saaret.
Äyspäänselällä sijaitseva suurempi saari, Kuussaari, on länsirannassa sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkityskäytössä. Kuussaaren pohjoispuolella sijaitsee Vaskosaari. Siltakylänlahden, Koukkusaaren merialue päättyy Koukkusaareen. Koukkusaaren pohjoispuolella on Verosaari ja Marjasaari -nimiset saaret.
Merialueen tila
Siltakylänlahden veden ekologinen luokka on tyydyttävä. Vesi on väriltään sameaa sekä laadultaan ravinteikasta. Siltäkylänlahti voidaan luokitella lievästi reheväksi tai reheväksi vesistöksi.
Erityisesti Siltakylänjoen ympärillä on paljon peltolaaksoa, josta syntyy jonkin verran kuormitusta. Myös yhdyskunnat sekä teollisuus tuovat oman typpikuormituksensa alueelle. Haja-asutuksen tuoma kuormitus vesistöihin on lisääntynyt merkittävästi rantarakentamisen, mökkien ympärivuotisen asutuksen sekä mökkien varustetason kasvamisen vuoksi.
Suomenlahteen päätyvästä fosforikuormituksesta noin 18 % on Kaakkois-Suomen teollisuudesta ja noin 30 % kuormituksesta tulee Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Typpikuormituksesta lähes 60 % tulee Pyhäjärven kautta. Maatalouden ravinnekuormituksen osuus on merkittävä, fosforikuormitus on ollut 39 % ja typpikuormitus 30 %.
Yhdyskuntajätevesien tuoma fosforikuormitus Kotkan merialueella on vähentynyt 65 % ja typpikuormitus 30 %. Myös metsätalouden tuoma ravinnekuormitus on suhteellisen vähäinen ja vaikutukset vesistöihin ovatkin lähinnä paikallisia.
Kotkan edustan merialueissa on paljon selluloosan valkaisusta syntyneitä klooriyhdisteitä ja niitä on kulkeutunut myös monien kymmenien kilometrien päähän. Vähemmän klooria käytettävä sellunvalkaisu on vähentänyt merialueen kuormitusta merkittävästi. Metsäteollisuuden tuomat fosfori- ja typpipäästöt ovat olleet myös laskussa vuoden 1990 jälkeen Suomenlahden vesistöalueella (Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015, www.ymparisto.fi).
Koukkusaaressa sijaitseva Lounatniemen alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, geologisen ja maisemallisen kannalta merkittävän harjujakson vuoksi. Harjualue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista harjumetsää. Merenrantakasvisto on monipuolista ja edustavaa [1].
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Siltakylänlahdella on arvokkaita linnusto- ja korentoalueita. Linnusto on edustava ja monipuolinen.
Maisema on tyypillistä saaristomaisemaa, jossa saaret ovat jyrkkiä, kallioisia ja kivikkoisia, mutta myös metsäisiä. Metsät ovat yleensä matalaa kalliomännikköä. Mantereella rannat ovat kalliomaista aluetta, pidemmälle mentäessä peltoista ja metsäistä.
Asutus ja käyttömuodot
Siltakylänlahden rannat ovat asuttuja.
Esimerkiksi Äyspäänselällä sijaitseva Kuussaari on länsirannalla sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkistyskäytössä. Saareen pääsee veneillen tai meloen, talvella jäitä myöten.
