Ero sivun ”Kerpuajärvi (65.535.1.002)” versioiden välillä
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
− | Kerpuajärvi on matala ja hyvin reheväkasvuinen. Järven | + | Kerpuajärvi on matala ja hyvin reheväkasvuinen. Järven rantametsät ovat itärannalla koivuvaltaisia kangasmetsiä, muutoin soista rämettä - korpea, jonka reunassa kapea koivuvyöhyke. Rantapensaikkovyöhyke on matalahko, leveydeltään alle 10 m. Koko järveä ympäröi melko tasaleveä (30 - 50 m) ja yhtenäinen sara - kortevyöhyke. |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Versio 11. elokuuta 2015 kello 14.39
Järvi
Nimi: Kerpuajärvi
Järvinumero: 65.535.1.002
Vesistöalue: Kerpuajoen valuma-alue (65.535)
Päävesistö: Kemijoki (65)
Perustiedot
Pinta-ala: 39,18 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,57 km2 570 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kittilä
Maakunta: Lapin maakunta
ELY-keskus: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kemijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kerpuajärvi on matala ja hyvin reheväkasvuinen. Järven rantametsät ovat itärannalla koivuvaltaisia kangasmetsiä, muutoin soista rämettä - korpea, jonka reunassa kapea koivuvyöhyke. Rantapensaikkovyöhyke on matalahko, leveydeltään alle 10 m. Koko järveä ympäröi melko tasaleveä (30 - 50 m) ja yhtenäinen sara - kortevyöhyke.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Saraikossa valtalajeja pullosara (Carex rostrata) ja vesisara (Carex aquatilis). Paikoitellen kasvusto on pelkästään järvikortetta, paikoitellen saravaltaista. Myös raatetta kasvaa siellä täällä. Mosaiikkimaisuutta kasvillisuudessa on vain vähän. Vesirajassa on kapea vyöhyke viiltosara (Carex acuta) kasvustoja.
Upos- ja kelluslehtisen kasvillisuuden valtalajina lumme, jota kasvaa runsaasti koko järven alueella. Runsaasti esiintyy myös uistinvitaa ja vesisammalkasvustoja on paljon ympäri järven.