Ero sivun ”Kerpuajärvi (65.535.1.002)” versioiden välillä
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | Järven virkistyskäyttö painottunee vesilintujen metsästykseen. Järven rantaniityillä on aiemmin harjoitettu niittytaloutta. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== |
Versio 11. elokuuta 2015 kello 14.41
Järvi
Nimi: Kerpuajärvi
Järvinumero: 65.535.1.002
Vesistöalue: Kerpuajoen valuma-alue (65.535)
Päävesistö: Kemijoki (65)
Perustiedot
Pinta-ala: 39,18 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,57 km2 570 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kittilä
Maakunta: Lapin maakunta
ELY-keskus: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kemijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kerpuajärvi on matala ja hyvin reheväkasvuinen. Järven rantametsät ovat itärannalla koivuvaltaisia kangasmetsiä, muutoin soista rämettä - korpea, jonka reunassa kapea koivuvyöhyke. Rantapensaikkovyöhyke on matalahko, leveydeltään alle 10 m. Koko järveä ympäröi melko tasaleveä (30 - 50 m) ja yhtenäinen sara - kortevyöhyke.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven saraikossa valtalajeja pullosara (Carex rostrata) ja vesisara (Carex aquatilis). Kasvusto on paikoitellen pelkästään järvikortetta, paikoitellen saravaltaista. Myös raatetta kasvaa siellä täällä. Mosaiikkimaisuutta kasvillisuudessa on vain vähän. Vesirajassa on kapea vyöhyke viiltosara (Carex acuta) kasvustoja. Upos- ja kelluslehtisen kasvillisuuden valtalajina lumme, jota kasvaa runsaasti koko järven alueella. Runsaasti esiintyy myös uistinvitaa ja vesisammalkasvustoja on paljon ympäri järven.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven virkistyskäyttö painottunee vesilintujen metsästykseen. Järven rantaniityillä on aiemmin harjoitettu niittytaloutta.