Ero sivun ”Niemijärvi (36.061.1.001)” versioiden välillä
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
|||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | Niemijärvellä kasvillisuus on hyvin rehevää ja monimuotoista ja alueella on runsaasti piisameja. Itäosan saraikko on kapea, mutta länsirannalla on melko laaja vesisaravaltainen saraikko. Sen ulapanpuolella on moni-ilmeinen järvikortteen, järvikaislan ja ruohovartisten kuten raate, jokileinikki, ratamosarpio ja terttualpi, muodostama kasvillisuus. Järven eteläosassa on laaja vesisarakasvusto, jonka reunoilla kasvaa runsaasti järviruokoa. Isossa avovesiaukossa on runsaasti upos- ja kelluslehtisiä sekä vesisammalia. | ||
+ | |||
+ | Järvi on varsinkin ruovikkolintujen suosiossa. Järvien ja lahtien vähittäinen umpeenkasvu on kuitenkin vaikuttanut linnustoon heikentävästi. Alueella pesii kuitenkin suhteellisen runsaasti sinisorsia, taveja, telkkiä sekä parimääriltään pienempinä haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka, silkkiuikku ja nokikana. Lisäksi lajistoon kuuluvat kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, ruskosuohaukka ja sinisuohaukka. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Versio 11. elokuuta 2015 kello 18.29
Järvi
Nimi: Niemijärvi
Järvinumero: 36.061.1.001
Vesistöalue: Otamonjoen alaosan alue (36.061)
Päävesistö: Karvianjoki (36)
Perustiedot
Pinta-ala: 93,04 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 10,29 km10 290 m <br />
Korkeustaso: 40,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Siikainen
Maakunta: Satakunnan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Niemijärvellä kasvillisuus on hyvin rehevää ja monimuotoista ja alueella on runsaasti piisameja. Itäosan saraikko on kapea, mutta länsirannalla on melko laaja vesisaravaltainen saraikko. Sen ulapanpuolella on moni-ilmeinen järvikortteen, järvikaislan ja ruohovartisten kuten raate, jokileinikki, ratamosarpio ja terttualpi, muodostama kasvillisuus. Järven eteläosassa on laaja vesisarakasvusto, jonka reunoilla kasvaa runsaasti järviruokoa. Isossa avovesiaukossa on runsaasti upos- ja kelluslehtisiä sekä vesisammalia.
Järvi on varsinkin ruovikkolintujen suosiossa. Järvien ja lahtien vähittäinen umpeenkasvu on kuitenkin vaikuttanut linnustoon heikentävästi. Alueella pesii kuitenkin suhteellisen runsaasti sinisorsia, taveja, telkkiä sekä parimääriltään pienempinä haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka, silkkiuikku ja nokikana. Lisäksi lajistoon kuuluvat kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, ruskosuohaukka ja sinisuohaukka.