Ero sivun ”Stora Lonoks (22.008.1.008)” versioiden välillä
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Järvellä ei ole yleistä uimarantaa eikä rannat sovellu hyvin virkistyskäyttöön. | Järvellä ei ole yleistä uimarantaa eikä rannat sovellu hyvin virkistyskäyttöön. | ||
+ | |||
+ | Luonnonkuormituksen lisäksi järveä kuormittaa maanviljely ja ranta-asutus. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Versio 12. elokuuta 2015 kello 10.12
Järvi
Nimi: Stora Lonoks
Järvinumero: 22.008.1.008
Vesistöalue: Harvsån valuma-alue (22.008)
Päävesistö: Siuntionjoki (22)
Perustiedot
Pinta-ala: 47,71 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,53 km3 530 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kirkkonummi
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Stora Lonoks-järvi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi. Järvellä on tärkeä merkitys m.m. suurten ja arkojen lintujen kuten joutsenien, hanhien ja kurkien levähdys- ja ruokailualueena.
Stora Lonoks laskee Lilla Lonoksin, Karhujärven (Siuntio), Tjusträskin (Siuntio) ja Vikträskin (Siuntio) kautta Pikkalanlahteen.
Nykytila ja suojelu
Stora Lonoks on runsasravinteinen, ruskeavetinen, matala ja soistuva järvi.
Järvellä ei ole yleistä uimarantaa eikä rannat sovellu hyvin virkistyskäyttöön.
Luonnonkuormituksen lisäksi järveä kuormittaa maanviljely ja ranta-asutus.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla on paljon viljelyksiä sekä jonkin verran asutusta.
Stora Lonoksin luoteisrannalla sijaitsee kurssi- ja majoituskeskus (vanha Aktiivi-instituutti), jolla on oma jäteveden puhdistamo.
Kalastusalueen osakaskunta: Evitskog byns samfällda vattenområde.
Tarut ja tositarinat
Ilmakuvia
Stora Lonoksin rehevöitymisen kehitys näkyy selvästi vertaamalla v.1937 ja v.2006 otettuja ilmakuvia. Molemmissa kuvissa näkyy järven pohjoisosa ja nykyisen Opistotien ympäristöä.
Kuva 1. 22.5.1937.................Kuva 2. 25.6.2006