Ero sivun ”Pikku-Kero (61.331.1.001)” versioiden välillä
(Joet) |
(Säännöstelyn toimet) |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Säännöstely on kalastuskunnan mukaan vaikeuttanut kalastusta sekä aiheuttanut massiivisia rantavyörymiä. Näitä vahinkoja on voimayhtiön puolesta pyritty vähentämään pohjapadoilla ja rantojen suojauksilla, mutta toimet ovat jääneet keskeneräisiksi. Kalastuskunta onkin ehdottanut toukokuussa 2015, että Pikku-Keron vesikorkeutta tulisi muuttaa siten, että kalastus olisi mahdollista läpi talven. Nykyisellä säännöstelykorkeudella talvisin vettä on jään alla pääosin vain puoli metriä. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 14. elokuuta 2015 kello 23.18
- Tälle vesialueelle ei ole vielä keskusteluja.
Järven erityispiirteet
Pikku-Kero on yksi kolmesta Kerojärvistä, jotka liittyvät toisiinsa. Pikku-Kero on pohjoisin näistä järvistä ja yhdistyy Keski-Keroon Keronsalmen kautta.
Järveen laskee Raakunjärvestä Kurjenjoki samoin kuin Kurjenjokeen yhidtyvä Hietajoki,joka laskee Hietaluomasta Kurjenlampien kautta.
Kaikki Kerojärvet ovat säännöstelyn alaisia järviä vaikkakin ne on suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Säännöstelypäätös on myönnetty vuonna 1965 ja nykyisin säännöstelystä vastaa PVO-Vesivoima Oy.
Nykytila ja suojelu
Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen).
Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä järvessä olisi saavutettu vähintään hyvä ekologisen tilan taso.
Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa).
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Säännöstely on kalastuskunnan mukaan vaikeuttanut kalastusta sekä aiheuttanut massiivisia rantavyörymiä. Näitä vahinkoja on voimayhtiön puolesta pyritty vähentämään pohjapadoilla ja rantojen suojauksilla, mutta toimet ovat jääneet keskeneräisiksi. Kalastuskunta onkin ehdottanut toukokuussa 2015, että Pikku-Keron vesikorkeutta tulisi muuttaa siten, että kalastus olisi mahdollista läpi talven. Nykyisellä säännöstelykorkeudella talvisin vettä on jään alla pääosin vain puoli metriä.
