Ero sivun ”Pakkalanjärvi (35.729.1.007)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | Pakkalanjärvi on pieni ja matala järvi. Sen pinta-ala on vain 1 km² ja syvyys 2,5 m. Pakkalanjärvi laskee Kirkkojärveen, joka edelleen laskee Myllyojaa pitkin Längelmäveteen. Pakkalanjärven valuma-alueesta yli puolet on maatalouden käytössä. Suurin osa alueesta on peltoa, mutta valuma-alueella on myös useampia broilerinkasvattamoita. Lisäksi järven vieressä on runsaasti haja-asutusta ja Pakkalan kyläkeskus. Suurin osa valuma-alueesta on savimaata, jonkin verran hiesua ja hienoa hietaa löytyy järven kaakkoispuolelta. Moreeni ja kalliomaastopainotteiset alueet ovat valuma-alueen reunoilla, missä alue on metsävaltaista. Selvästi suurin vesistökuormitus syntyy sekä typen että fosforin kohdalla maataloudesta. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Versio 22. lokakuuta 2015 kello 07.25
Järvi
Nimi: Pakkalanjärvi
Järvinumero: 35.729.1.007
Vesistöalue: Myllyojan valuma-alue (35.729)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 100 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 6,32 km6 320 m <br />
Korkeustaso: 91,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kangasala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pakkalanjärvi on pieni ja matala järvi. Sen pinta-ala on vain 1 km² ja syvyys 2,5 m. Pakkalanjärvi laskee Kirkkojärveen, joka edelleen laskee Myllyojaa pitkin Längelmäveteen. Pakkalanjärven valuma-alueesta yli puolet on maatalouden käytössä. Suurin osa alueesta on peltoa, mutta valuma-alueella on myös useampia broilerinkasvattamoita. Lisäksi järven vieressä on runsaasti haja-asutusta ja Pakkalan kyläkeskus. Suurin osa valuma-alueesta on savimaata, jonkin verran hiesua ja hienoa hietaa löytyy järven kaakkoispuolelta. Moreeni ja kalliomaastopainotteiset alueet ovat valuma-alueen reunoilla, missä alue on metsävaltaista. Selvästi suurin vesistökuormitus syntyy sekä typen että fosforin kohdalla maataloudesta.