Ero sivun ”Honkajärvi (35.359.1.006)” versioiden välillä
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
Honkajärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin. Rehevöityminen on jäänyt melko vähäiseksi, mutta järven hapan luonne on jonkinlainen haittatekijä mm. ravun ja joidenkin kalalajienkin osalta. Tuoreita happituloksia ei ole, mutta lopputalvella alusvesi voi olla hapetonta. Tyydyttäväkään laatuluokka ei siten ole kaukana. | Honkajärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin. Rehevöityminen on jäänyt melko vähäiseksi, mutta järven hapan luonne on jonkinlainen haittatekijä mm. ravun ja joidenkin kalalajienkin osalta. Tuoreita happituloksia ei ole, mutta lopputalvella alusvesi voi olla hapetonta. Tyydyttäväkään laatuluokka ei siten ole kaukana. | ||
− | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small> |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Versio 2. marraskuuta 2015 kello 09.12
Järvi
Nimi: Honkajärvi
Järvinumero: 35.359.1.006
Vesistöalue: Iso Särkijärven valuma-alue (35.359)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 15,49 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,73 km2 730 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Honkajärvi sijaitsee Kuru-Virrat tien varressa ollen Iso Särkijärven vesistön latvajärviä. Vedet laskevat siitä Rumajärveen, joka sijaitsee jo noin 25 metriä sitä alempana. Valuma-alueella on kalliopohjaista metsää ja suota. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta suojärvestä. Rannoilla on lisäksi mökkejä.
Maksimisyvyys: 5 m
Veden keskiviipymä: 322 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Honkajärven veden laatua on seurattu varsin tiheästi ns. hapro-projektin myötä. Ensimmäiset tulokset ovat vuodelta 1979 ja viimeiset vuodelta 2006. Nämä mukaan lukien tutkimuskertoja on yhteensä 25 kpl (tulokset esitetty liitteenä). Järven kokonaissyvyys on noin 5 m, mutta ajoin näytteitä on otettu vain 1 metrin syvyydeltä. Happamuustutkimuksiin liittyvistä tuloksista osa (kalsium, alumiini yms.) löytyy ympäristökeskuksesta, samoin metallitulokset.
Honkajärven vesi on ollut ensimmäisenä tutkimusvuotena hapanta ja niukkaravinteista. Happitilanne oli helmikuussa 1979 tyydyttävä, mutta kuten lopputalven 1986 tulokset osoittavat, happi voi kulua talven kuluessa pohjalta myös loppuun. Kesäajalta koko vesipatsasta koskevat tulokset ovat jo varsin vanhoja, eikä varsinaisia loppukesän tuloksia ole ollenkaan. Järvi on varsin matala, joten jyrkkää lämpötilakerrosteisuutta ja pitkäaikaista lämpötilakerrosteisuutta ei kesäaikana välttämättä esiinny.
2000-luvun tulokset ovat kaikki syyspuolelta ja vain pintavesi on tutkittu. Tulosten perusteella Honkajärven vesi on melko kirkasta ja humussävytteistä. Veden humusleimaisuus on ollut pitemmälläkin välillä selvä, mutta ei voimakas värin vaihteluvälin ollessa 30-80. Veden pH on vaihdellut välillä 5,5-6,2 eli hapahkolla alueella. Puskurikyky on heikko. Alhaisimmat pH-arvot (5,1) on mitattu 1970- ja 1980-luvuilla. Puskurikyky on ollut samoissa tuloksissa olematon.
Mitatut fosforipitoisuudet osoittavat lievää rehevyyttä. 1990-luvun puolivälin jälkeen fosforitaso on ollut kaikissa tutkimuksissa yli 10 µg/l. Typpitaso on luonnontasoa vastaava.
Honkajärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin. Rehevöityminen on jäänyt melko vähäiseksi, mutta järven hapan luonne on jonkinlainen haittatekijä mm. ravun ja joidenkin kalalajienkin osalta. Tuoreita happituloksia ei ole, mutta lopputalvella alusvesi voi olla hapetonta. Tyydyttäväkään laatuluokka ei siten ole kaukana.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007