Ero sivun ”Saarijärvi (35.345.1.005)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Saarijärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Juhtimäen kylän koillispuolella. Saarijärven vedet laskevat suo-ojastoa pitkin Kettuojaan ja edelleen Petäjäsluomaan. Pienikokoinen valuma-alue koostuu metsästä ja suosta. Suovesien vaikutus näkyy selvästi Saarijärven vedenlaadussa. Peltoa ja haja-asutusta ei ole valuma-alueella lainkaan. | ||
+ | |||
+ | Maksimisyvyys: 4,5 m | ||
+ | |||
+ | Veden keskiviipymä: 140 vrk | ||
+ | |||
+ | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 11.09
Järvi
Nimi: Saarijärvi
Järvinumero: 35.345.1.005
Vesistöalue: Sikkilänjoen yläosan valuma-alue (35.345)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 7,7 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,9 km1 900 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Saarijärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Juhtimäen kylän koillispuolella. Saarijärven vedet laskevat suo-ojastoa pitkin Kettuojaan ja edelleen Petäjäsluomaan. Pienikokoinen valuma-alue koostuu metsästä ja suosta. Suovesien vaikutus näkyy selvästi Saarijärven vedenlaadussa. Peltoa ja haja-asutusta ei ole valuma-alueella lainkaan.
Maksimisyvyys: 4,5 m
Veden keskiviipymä: 140 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Saarijärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990 ja 2002.
Saarijärven vesi on peruslaadultaan erittäin ruskeaa ja voimakkaan runsashumuksista. Suovesien vaikutuksesta vesi on vähäelektrolyyttistä ja erittäin hapanta. Kesäisin veden happamuustaso on yleensä luontaisesti hiukan suurempi kuin talvisin, mutta kesäisinkin veden happamuus jäänee silti selvästi happaman puolelle. Vesi on siten liian hapanta sekä rapuja että kaloja ajatellen.
Ravinnetaso on sekä fosfori- että typpipitoisuuden osalta lievästi luonnontasosta kohonnut. Talvella 1990 todettiin voimakas happitalouden häiriö, sillä happivaje oli erittäin voimakas koko vesimassassa. Pintavedessä hapen kyllästysaste oli vain 26 %, ja pohjan lähellä todettiin happikato. Pohjan lähellä todettiin merkkejä sisäisestä kuormituksesta, sillä ravinnepitoisuudet sekä rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet pintaveteen nähden. Talvella 2002 näytteenotto ajoittui joulukuun puolelle, jolloin happitilanne oli vielä hyvä, sillä aikaa syystäyskierrosta ja jääpeitteen muodostumisesta oli kulunut vain vähän.
Saarijärvi soveltuu virkistyskäyttöön huonosti. Vesi on erittäin ruskeaa, runsashumuksista ja erittäin hapanta. Lisäksi ravinnetaso on luonnontasosta lievästi kohonnut. Myös järven pienuus ja rantojen soistuminen heikentävät virkistyskäyttöarvoa.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys