Ero sivun ”Jakama (35.341.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Jakaman vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1992, 1998 ja 2009. | ||
| + | |||
| + | Jakaman vesi on peruslaadultaan erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on vaihdellut vahvasta voimakkaaseen. Vesi on ollut ruskeasta värisävystä huolimatta tutkittuina ajankohtina varsin kirkasta. Veden sähkönjohtavuus on valuma-alueen karuuden vuoksi alhainen, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko. Tutkittuina ajankohtina pH onkin laskenut alhaiseksi, ja esimerkiksi rapujen kannalta veden pH on ollut liian alhainen. Kokonaisuutena happamuustaso voidaan luokitella happamaksi. Pitkällä aikavälillä happamuustasossa ei ole todettavissa muutosta. | ||
| + | |||
| + | Ravinnetaso on vaihdellut voimakkaasti tutkittuina ajankohtina. Vedenlaadun nopeatkin vaihtelut ovat mahdollisia lyhyen keskiviipymän takia. Parhaimmillaan ravinnetaso on ollut jopa karujen vesien tasoa, mutta suurimmillaan fosforipitoisuus on ollut reheville vesille ominainen. Kokonaisuutena Jakaman rehevyystasoa voidaan luonnehtia lievästi reheväksi. Myös typpipitoisuudet ovat olleet lievästi luonnontilaisia järvivesiä suurempia. | ||
| + | |||
| + | Happitilanne on ollut talvisin tyydyttävä, sillä happi on kulunut säännöllisesti pohjan läheltä vähiin. Vuosina 1978 ja 2009 pohjan lähellä todettiin jopa happikato. Talvisin hapettomuuden ja vähähappisuuden seurauksena on todettu sisäistä kuormitusta, sillä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet ovat kohonneet voimakkaasti pintaveteen nähden. Myös rautaa ja mangaania on vapautunut pohjasedimentistä. Kesänäytteenotto on ajoittunut keskikesään, joten kesäkerrosteisuuden lopulta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia. Keskikesällä happitilanne oli vielä varsin hyvä. | ||
| + | |||
| + | Jakama soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi, mutta vedenlaatu on hyvin lähellä välttävää tasoa. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus, erittäin ruskea värisävy ja lievä rehevyys. Myös happitalouden häiriöitä on todettu. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 2. marraskuuta 2015 kello 12.40
Järvi
Nimi: Jakama
Järvinumero: 35.341.1.001
Vesistöalue: Jakaman - Kuusjärven alue (35.341)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 125,72 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 13,28 km13 280 m <br />
Korkeustaso: 103,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Jakaman vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1992, 1998 ja 2009.
Jakaman vesi on peruslaadultaan erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on vaihdellut vahvasta voimakkaaseen. Vesi on ollut ruskeasta värisävystä huolimatta tutkittuina ajankohtina varsin kirkasta. Veden sähkönjohtavuus on valuma-alueen karuuden vuoksi alhainen, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko. Tutkittuina ajankohtina pH onkin laskenut alhaiseksi, ja esimerkiksi rapujen kannalta veden pH on ollut liian alhainen. Kokonaisuutena happamuustaso voidaan luokitella happamaksi. Pitkällä aikavälillä happamuustasossa ei ole todettavissa muutosta.
Ravinnetaso on vaihdellut voimakkaasti tutkittuina ajankohtina. Vedenlaadun nopeatkin vaihtelut ovat mahdollisia lyhyen keskiviipymän takia. Parhaimmillaan ravinnetaso on ollut jopa karujen vesien tasoa, mutta suurimmillaan fosforipitoisuus on ollut reheville vesille ominainen. Kokonaisuutena Jakaman rehevyystasoa voidaan luonnehtia lievästi reheväksi. Myös typpipitoisuudet ovat olleet lievästi luonnontilaisia järvivesiä suurempia.
Happitilanne on ollut talvisin tyydyttävä, sillä happi on kulunut säännöllisesti pohjan läheltä vähiin. Vuosina 1978 ja 2009 pohjan lähellä todettiin jopa happikato. Talvisin hapettomuuden ja vähähappisuuden seurauksena on todettu sisäistä kuormitusta, sillä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet ovat kohonneet voimakkaasti pintaveteen nähden. Myös rautaa ja mangaania on vapautunut pohjasedimentistä. Kesänäytteenotto on ajoittunut keskikesään, joten kesäkerrosteisuuden lopulta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia. Keskikesällä happitilanne oli vielä varsin hyvä.
Jakama soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi, mutta vedenlaatu on hyvin lähellä välttävää tasoa. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus, erittäin ruskea värisävy ja lievä rehevyys. Myös happitalouden häiriöitä on todettu.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
