Ero sivun ”Kuusjärvi (35.341.1.005)” versioiden välillä
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Kuusjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1998, 2001 ja 2009. Näytteitä on otettu kolmelta eri havaintopaikalta. | ||
| + | |||
| + | Kuusjärven vedenlaatu on vaihdellut tutkittuina ajankohtina voimakkaasti, mikä on seurausta lyhyestä keskiviipymästä. Veden väri on vaihdellut ruskeasta erittäin ruskeaan ja humusleima kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahvasta voimakkaaseen. Veden pH on ollut alhaisimmillaan talvisin hapahko, mutta kesäisin veden pH on kohonnut levien perustuotannon ansiosta järvivesien normaalille tasolle. Veden sähkönjohtavuus on valuma-alueen karuuden vuoksi alhainen, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko tai välttävä. | ||
| + | |||
| + | Myös ravinnetaso on vaihdellut voimakkaasti tutkittuina ajankohtina. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet lievästi rehevien vesien luokassa. Alhaisimmillaan fosforipitoisuudet ovat olleet lähellä karujen vesien tasoa ja suurimmillaan kohonneet lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Myös typpipitoisuudet ovat olleet lievästi luonnontilaisia järvivesiä suuremmat. | ||
| + | |||
| + | Happitaloudessa on todettu sekä talvisin että kesäisin ongelmia. Talvisin pohjan lähellä on todettu happikato, ja kesälläkin happi oli kulunut tutkittuna ajankohtana vähiin. Pelkistävien olosuhteiden seurauksena on todettu sisäistä kuormitusta, sillä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet ovat kohonneet selvästi pintaveteen nähden. Myös rautaa ja mangaania on vapautunut pohjasedimentistä. Levää todettiin kesällä 2001 Kuusjärven eteläosassa reheville vesille ominaisesti ja Hevossaaren pohjoispuolella jopa erittäin reheville vesille ominaisesti. | ||
| + | |||
| + | Kuusjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden runsashumuksisuus, lievä rehevyys sekä veden hapahko luonne. Myös todetut happitalouden häiriöt heikentävät laatua. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 2. marraskuuta 2015 kello 12.51
Järvi
Nimi: Kuusjärvi
Järvinumero: 35.341.1.005
Vesistöalue: Jakaman - Kuusjärven alue (35.341)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 228,5 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 24,37 km24 370 m <br />
Korkeustaso: 107,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kuusjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1998, 2001 ja 2009. Näytteitä on otettu kolmelta eri havaintopaikalta.
Kuusjärven vedenlaatu on vaihdellut tutkittuina ajankohtina voimakkaasti, mikä on seurausta lyhyestä keskiviipymästä. Veden väri on vaihdellut ruskeasta erittäin ruskeaan ja humusleima kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahvasta voimakkaaseen. Veden pH on ollut alhaisimmillaan talvisin hapahko, mutta kesäisin veden pH on kohonnut levien perustuotannon ansiosta järvivesien normaalille tasolle. Veden sähkönjohtavuus on valuma-alueen karuuden vuoksi alhainen, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko tai välttävä.
Myös ravinnetaso on vaihdellut voimakkaasti tutkittuina ajankohtina. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet lievästi rehevien vesien luokassa. Alhaisimmillaan fosforipitoisuudet ovat olleet lähellä karujen vesien tasoa ja suurimmillaan kohonneet lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Myös typpipitoisuudet ovat olleet lievästi luonnontilaisia järvivesiä suuremmat.
Happitaloudessa on todettu sekä talvisin että kesäisin ongelmia. Talvisin pohjan lähellä on todettu happikato, ja kesälläkin happi oli kulunut tutkittuna ajankohtana vähiin. Pelkistävien olosuhteiden seurauksena on todettu sisäistä kuormitusta, sillä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet ovat kohonneet selvästi pintaveteen nähden. Myös rautaa ja mangaania on vapautunut pohjasedimentistä. Levää todettiin kesällä 2001 Kuusjärven eteläosassa reheville vesille ominaisesti ja Hevossaaren pohjoispuolella jopa erittäin reheville vesille ominaisesti.
Kuusjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden runsashumuksisuus, lievä rehevyys sekä veden hapahko luonne. Myös todetut happitalouden häiriöt heikentävät laatua.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
