Ero sivun ”Hankojärvi (35.582.1.012)” versioiden välillä
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Hankojärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuosina 1981, 1990 ja 1992 sekä loppukesällä vuonna 1993. | ||
| + | |||
| + | Hankojärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa ja melko runsashumuksista valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuuden takia. Vesi on kuitenkin varsin kirkasta tai vain lievästi sameaa. Veden happamuustaso on suovesien vaikutuksesta hapahko. Talvella veden happamuustaso on laskenut säännöllisesti alle 6,0, mutta kesällä levien perustuotannon ansiosta veden happamuus on kohonnut pintavedessä humusvesille normaalille tasolle. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso määrittelee hyvin pitkälle Hankojärven happamuustason. Veden sähkönjohtavuus on suovesille tyypillisesti alhainen. | ||
| + | |||
| + | Hankojärven rehevyystaso on lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tutkittuina ajankohtina pintavedessä 10-14 µg/l, joten pitoisuudet ovat selvästi lähempänä karujen vesien tasoa kuin rehevien vesien tasoa. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontilaisten järvien tasolla. Levää todettiin kesällä 1993 klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen vedenlaatu oli moitteeton. Rannoilla sijaitsevasta varsin runsaasta vapaa-ajan asutuksesta ei näyttäisi kohdistuvan tulosten perusteella merkittävää kuormitusta Hankojärveen. | ||
| + | |||
| + | Talvisin Hankojärven happitilanne on vaihdellut hyvästä erinomaiseen. Melko alhaisen rehevyystason ansiosta hapen kuluminen on siten hidasta. Kesällä sen sijaan happitilanne oli selvästi heikompi, sillä alusvesi oli muodostunut vähähappiseksi ja pohjan läheltä happi oli kulunut kokonaan loppuun. Vesimassassa todettiin tuolloin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus ja alusvesi oli erittäin viileää, mikä viittasi kevättäyskierron jääneen lyhytaikaiseksi. | ||
| + | |||
| + | Hankojärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät melko vahva humusleima, lievästi luonnontasosta kohonnut ravinnetaso sekä kesällä todettu happitaloudenhäiriö. | ||
| + | |||
| + | <small>(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 13. marraskuuta 2015 kello 08.47
Järvi
Nimi: Hankojärvi
Järvinumero: 35.582.1.012
Vesistöalue: Liesijoen alue (35.582)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 31,18 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,52 km4 520 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Hankojärvi sijaitsee Vekaran kylän koillispuolella, Ylöjärven ja Ikaalisten kaupunkien rajalla. Hankojärvi on Liesjoen alueen latvajärvi. Hankojärvi laskee Syväjärveen ja edelleen Vekarajärveen. Valuma-alue on pienialaisten soiden pirstomaa metsämaata. Hankojärven rannoilla sijaitsee runsaasti vapaa-ajan asutusta. Valuma-alue on järven tilavuuteen nähden melko pieni, ja veden vaihtuvuus onkin siksi melko hidasta.
Maksimisyvyys: 15,1 m
Veden keskiviipymä: 869 vrk
(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Hankojärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuosina 1981, 1990 ja 1992 sekä loppukesällä vuonna 1993.
Hankojärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa ja melko runsashumuksista valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuuden takia. Vesi on kuitenkin varsin kirkasta tai vain lievästi sameaa. Veden happamuustaso on suovesien vaikutuksesta hapahko. Talvella veden happamuustaso on laskenut säännöllisesti alle 6,0, mutta kesällä levien perustuotannon ansiosta veden happamuus on kohonnut pintavedessä humusvesille normaalille tasolle. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso määrittelee hyvin pitkälle Hankojärven happamuustason. Veden sähkönjohtavuus on suovesille tyypillisesti alhainen.
Hankojärven rehevyystaso on lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tutkittuina ajankohtina pintavedessä 10-14 µg/l, joten pitoisuudet ovat selvästi lähempänä karujen vesien tasoa kuin rehevien vesien tasoa. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontilaisten järvien tasolla. Levää todettiin kesällä 1993 klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen vedenlaatu oli moitteeton. Rannoilla sijaitsevasta varsin runsaasta vapaa-ajan asutuksesta ei näyttäisi kohdistuvan tulosten perusteella merkittävää kuormitusta Hankojärveen.
Talvisin Hankojärven happitilanne on vaihdellut hyvästä erinomaiseen. Melko alhaisen rehevyystason ansiosta hapen kuluminen on siten hidasta. Kesällä sen sijaan happitilanne oli selvästi heikompi, sillä alusvesi oli muodostunut vähähappiseksi ja pohjan läheltä happi oli kulunut kokonaan loppuun. Vesimassassa todettiin tuolloin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus ja alusvesi oli erittäin viileää, mikä viittasi kevättäyskierron jääneen lyhytaikaiseksi.
Hankojärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät melko vahva humusleima, lievästi luonnontasosta kohonnut ravinnetaso sekä kesällä todettu happitaloudenhäiriö.
(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
