Ero sivun ”Eteläjärvi (35.381.1.003)” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| + | |||
| + | ==Yleistiedot== | ||
Hyvin pieni, mutapohjainen järvi, jossa viihtyvät erinomaisesti mm. joutsenet, kuikat/kaakkurit, telkät. Rehevöityi aiemmassa vaiheessa, nyt paljon lumpeita ja kirkkaampi vesi. Yhteydessä Näsijärveen. | Hyvin pieni, mutapohjainen järvi, jossa viihtyvät erinomaisesti mm. joutsenet, kuikat/kaakkurit, telkät. Rehevöityi aiemmassa vaiheessa, nyt paljon lumpeita ja kirkkaampi vesi. Yhteydessä Näsijärveen. | ||
| + | |||
| + | Pienialainen Eteläjärvi sijaitsee Teiskossa Velaatanjärven Eteläpohjan länsipuolella ja se laskee vetensä Velaatanjärvestä alkavaan Kiimajokeen. Järven valuma-alue on vähäinen. Sen rannoilla on järven kokoon nähden melko runsaasti asutusta. Pohjoisrannalla on jonkin verran peltoviljelystä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Eteläjärven vettä on tutkittu jo 1980-luvulla ja nykyisin sen laatua tarkkaillaan 12 vuoden välein. Uusimmat vedenlaatutulokset ovat vuodelta 2004. | ||
| + | |||
| + | Vesi järvessä on läpinäkyvää, lievästi humusleimaista ja lievästi sameaa. Siinä ei ole esiintynyt happamuusongelmia ja veden puskurikyky on pysynyt hyvänä. Järvestä on tutkimustuloksia tämän tarkkailujakson ajalta vain yhdeltä vuodelta (1.4. ja 26.8.2004). Tarkkailuvuonna järven vesipatsas kerrostui hyvin, mutta alusvedestä kului happi loppuun loppukesällä. Tästä seurasi, että alusvedessä erityisesti mangaanipitoisuus ja sameusarvo kohosivat. Veden laadun heikko tila rajoittui alusveteen, välivedessä happea jo esiintyi jonkin verran. Päällysvedessä oli havaittavissa sekä kesällä että talvella happipitoisuudessa vajausta. Päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella Eteläjärvi oli tyypiltään lievästi rehevä järvi. | ||
| + | |||
| + | Tarkkailuvuonna Eteläjärven veden laatua voidaan kuvata tyydyttäväksi. Järven tilaa heikentävät ainakin alusveden hapettomuus ja siitä seurannut sisäisen rehevöitymisen nopeutuminen. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
| + | |||
| + | ==Vesiluonto ja järven käyttö== | ||
Haukea, ahventa, särkeä. Joskus aiempina vuosina myös siikaa, lahnaa ja jopa ankeriaita. | Haukea, ahventa, särkeä. Joskus aiempina vuosina myös siikaa, lahnaa ja jopa ankeriaita. | ||
Muutama vakiasunto, useampia vapaa-ajanasuntoja. | Muutama vakiasunto, useampia vapaa-ajanasuntoja. | ||
| − | |||
| − | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 18. marraskuuta 2015 kello 09.56
Järvi
Nimi: Eteläjärvi
Järvinumero: 35.381.1.003
Vesistöalue: Kiimajoen alue (35.381)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 10,72 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,39 km1 390 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tampere
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Yleistiedot
Hyvin pieni, mutapohjainen järvi, jossa viihtyvät erinomaisesti mm. joutsenet, kuikat/kaakkurit, telkät. Rehevöityi aiemmassa vaiheessa, nyt paljon lumpeita ja kirkkaampi vesi. Yhteydessä Näsijärveen.
Pienialainen Eteläjärvi sijaitsee Teiskossa Velaatanjärven Eteläpohjan länsipuolella ja se laskee vetensä Velaatanjärvestä alkavaan Kiimajokeen. Järven valuma-alue on vähäinen. Sen rannoilla on järven kokoon nähden melko runsaasti asutusta. Pohjoisrannalla on jonkin verran peltoviljelystä.
Nykytila ja suojelu
Eteläjärven vettä on tutkittu jo 1980-luvulla ja nykyisin sen laatua tarkkaillaan 12 vuoden välein. Uusimmat vedenlaatutulokset ovat vuodelta 2004.
Vesi järvessä on läpinäkyvää, lievästi humusleimaista ja lievästi sameaa. Siinä ei ole esiintynyt happamuusongelmia ja veden puskurikyky on pysynyt hyvänä. Järvestä on tutkimustuloksia tämän tarkkailujakson ajalta vain yhdeltä vuodelta (1.4. ja 26.8.2004). Tarkkailuvuonna järven vesipatsas kerrostui hyvin, mutta alusvedestä kului happi loppuun loppukesällä. Tästä seurasi, että alusvedessä erityisesti mangaanipitoisuus ja sameusarvo kohosivat. Veden laadun heikko tila rajoittui alusveteen, välivedessä happea jo esiintyi jonkin verran. Päällysvedessä oli havaittavissa sekä kesällä että talvella happipitoisuudessa vajausta. Päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella Eteläjärvi oli tyypiltään lievästi rehevä järvi.
Tarkkailuvuonna Eteläjärven veden laatua voidaan kuvata tyydyttäväksi. Järven tilaa heikentävät ainakin alusveden hapettomuus ja siitä seurannut sisäisen rehevöitymisen nopeutuminen.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Vesiluonto ja järven käyttö
Haukea, ahventa, särkeä. Joskus aiempina vuosina myös siikaa, lahnaa ja jopa ankeriaita.
Muutama vakiasunto, useampia vapaa-ajanasuntoja.
