Harhalanlammi (35.521.1.003)

1 770 m <br />

Harhalanlammi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Harhalanlammi
Järvinumero: 35.521.1.003
Vesistöalue: Kyrösjärven lähialue (35.521)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 15,45 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,77 km1 770 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Harhalanlammin lounaispuolella sijaitsee Harhalan kylä ja luoteispuolella Hiiroisten kylä. Harhalanlammi laskee vetensä Paskolammin kautta Kyrösjärven Viljakkalanselkään. Harhalanlammin valuma-alue on voimakkaasti viljelty, joten valuma-alueelta järveen kohdistuva kuormituspaine on suuri. Järven mataluudesta ja rehevyydestä johtuen järvi on umpeenkasvamassa. Veden viipymä on melko lyhyt, joten sää- ja valumaolojen mukaan vaihteleva hajakuormitus vaikuttaa vedenlaatuun melko nopeasti.

Maksimisyvyys: 3,6 m

Veden keskiviipymä: 105 vrk

© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Harhalanlammin vedenlaatua on tutkittu vuosina 1976 ja 1980.

Harhalanlammin vesi on melko ruskeaa, runsashumuksista ja runsasravinteista. Valuma-alueen peltovaltaisuus näkyy erittäin hyvänä puskurikykynä. Talvella veden pH oli hapahko, mutta kesällä veden pH oli kohonnut normaalille tasolle. Levien perustuotannon ansiosta veden pH oli jopa lievästi emäksisen puolella. Humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahva. Talvella veden sähkönjohtavuus oli lievästi luonnontasoa suurempi, mutta kesällä sähkönjohtavuus oli järvivesien luonnontasolla.

Ravinnetaso on peltoviljelystä tulleen hajakuormituksen takia selvästi luonnontasosta kohonnut. Pintaveden fosforipitoisuus vaihteli eri tutkimusjanakohtina 40-46 µg/l ja typpipitoisuus 890-1800 µg/l. Klorofyllipitoisuutta ei ole määritetty, mutta on todennäköistä, että leväkukintoja esiintyy melko säännöllisesti.

Talvella 1976 happitilanne oli heikentynyt voimakkaasti ja sitä voitiin pitää jopa huonona. Hapen kuluminen oli koko vesimassassa erittäin voimakasta ja pintavedessäkin happi oli kulunut lähes loppuun. Ravinteiden osalta sisäinen kuormitus jäi vähäiseksi. Kesällä todettiin voimakasta hapen kulumista pohjan läheisessä vesikerroksessa, joka oli muodostunut vähähappiseksi. Happitalouden häiriö jäi kuitenkin selvästi lievemmäksi kuin talvella ja rajoittui syvimpään vesikerrokseen. Järvi onkin sijainniltaan varsin avonainen, ja avovesikaudella tuulet pääsevät sekoittamaan vesimassaa, mikä helpottaa happitilannetta. Kesällä 1980 vedessä todettiinkin vain loiva lämpötilakerrosteisuus. Pintavedessä todettiin jopa hapen ylikyllästystä levätuotannon seurauksena.

Harhalanlammi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Vedenlaatua heikentävät voimakkaasti luonnontasosta kohonnut rehevyystaso, runsashumuksisuus sekä todetut happitalouden häiriöt.

© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007