Ero sivun ”Kalatonlammi (21.033.1.011)” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| − | == | + | ==Lampi ja sen ympäristö== |
| + | |||
| + | Kalatonlammi on toinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_(21.033.1.009) Hirvijärven] itäpuolen pikkulammista, kooltaan 1,58 ha. Lammen keskellä vesisyvyyttä on 5 metriä. Kalattomasta vesi laskee Hirvijärven Hallberginlahteen. Läheisen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllylammi_(21.033.1.010) Myllylammin] vedet purkautuvat Hirvijärven lasku-uomaan, ennen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vatsianj%C3%A4rvi_(21.033.1.007) Vatsianjärveä]. | ||
| + | Kalatonlammella on rantaviivaa noin 550 metriä ja se on metsää. Lammen länsipuolen mäenrinteessä on uudehkoa asutusta ja itärannalla vanhaa loma-asutusta, joiden pihapiirit eivät ulotu lammen rantaan asti. | ||
| + | |||
| + | ==Vedenlaatu== | ||
| + | Kalatonlammen vedenlaatua on seurattu osana [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Riihim%C3%A4ki Riihimäen kaupungin toteuttamaa järviseurantaa] vuosina 2006 ja 2012. Kalaton on ruskeavetinen metsälampi, jossa vesi on erittäin ruskeaa, väriluku 200-250 mg Pt/l ja vähän hapanta, pH 6,5. Lammen päällysveden fosforipitoisuus, 15-35 µg/l, osoittaa pienveden tyypillistä rehevyyttä ja hieman kohonnut typpipitoisuus, 1000-1300 µg/l, on humusvedelle tunnusomainen. | ||
| + | |||
| + | Pienen, suojaisen lammen happivarat ehtyvät jääpeitteisenä aikana ja kesän myötä, kun tuuli ei pysty sekoittamaan lämpötilakerrostunutta vettä. Lammen hapeton, kesälläkin kylmä, alusvesi alkaa haista rikkivedylle. Hapettomassa alusvedessä ravinteitä on päällysvettä enemmän, mutta voimakasta ravinteiden vapautumista sedimentistä ei ole todettu. | ||
| + | |||
| + | Hygieeniseltä laadultaan Kalattoman vesi on ollut uimakäyttöön sopivaa. Kesän 2012 seurannassa vedessä esiintyi ulosteperäisiä bakteereita, jotka saattoivat olla jätevesikuormituksesta peräisin. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 3. joulukuuta 2015 kello 15.35
Järvi
Nimi: Kalatonlammi
Järvinumero: 21.033.1.011
Vesistöalue: Suolijärven - Hirvijärven valuma-alue (21.033)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 1,58 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,55 km550 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Riihimäki
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Lampi ja sen ympäristö
Kalatonlammi on toinen Hirvijärven itäpuolen pikkulammista, kooltaan 1,58 ha. Lammen keskellä vesisyvyyttä on 5 metriä. Kalattomasta vesi laskee Hirvijärven Hallberginlahteen. Läheisen Myllylammin vedet purkautuvat Hirvijärven lasku-uomaan, ennen Vatsianjärveä. Kalatonlammella on rantaviivaa noin 550 metriä ja se on metsää. Lammen länsipuolen mäenrinteessä on uudehkoa asutusta ja itärannalla vanhaa loma-asutusta, joiden pihapiirit eivät ulotu lammen rantaan asti.
Vedenlaatu
Kalatonlammen vedenlaatua on seurattu osana Riihimäen kaupungin toteuttamaa järviseurantaa vuosina 2006 ja 2012. Kalaton on ruskeavetinen metsälampi, jossa vesi on erittäin ruskeaa, väriluku 200-250 mg Pt/l ja vähän hapanta, pH 6,5. Lammen päällysveden fosforipitoisuus, 15-35 µg/l, osoittaa pienveden tyypillistä rehevyyttä ja hieman kohonnut typpipitoisuus, 1000-1300 µg/l, on humusvedelle tunnusomainen.
Pienen, suojaisen lammen happivarat ehtyvät jääpeitteisenä aikana ja kesän myötä, kun tuuli ei pysty sekoittamaan lämpötilakerrostunutta vettä. Lammen hapeton, kesälläkin kylmä, alusvesi alkaa haista rikkivedylle. Hapettomassa alusvedessä ravinteitä on päällysvettä enemmän, mutta voimakasta ravinteiden vapautumista sedimentistä ei ole todettu.
Hygieeniseltä laadultaan Kalattoman vesi on ollut uimakäyttöön sopivaa. Kesän 2012 seurannassa vedessä esiintyi ulosteperäisiä bakteereita, jotka saattoivat olla jätevesikuormituksesta peräisin.
