Ero sivun ”Pyhäjärvi (04.116.1.008)” versioiden välillä
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Pääasiallinen kalakanta Ahven, Särki ja Hauki. | + | Pääasiallinen kalakanta Ahven, Särki,Kiiski Lahna ja Hauki. |
| − | Järvessä ollut/on endeeminen siika ja muikkukanta | + | Järvessä ollut/on? endeeminen siika- ja muikkukanta joita aina kantojen elpyessä kalastetiin voimakkaasti verkoilla. Myös rapukanta on ruton runtelema. Järven laajat kivikkopohjat on erinomainen jokiravun elinympäristö. Sukeltamalla tavattu vain harvoin yksittäisiä rapuja. Hylättyjä luvattomia mertojakin on löytynyt pohjasta. |
| + | Istutuksin on tuettu siikakantaa ja myös Järvitaimenta tai/ja kirjolohta. | ||
| + | Tässä ei ole tietoa onko siian perimä ollut järven omaa vai muualta tuotua. | ||
| + | Käytännössö rajoittamaton verkkokalastus on edelleen merkittävin jalompien kalakantojen elpymisen este. Kalakannat eivät nykyään ole kovin vahvat joten verkkojen pito myös vähentynyt. | ||
| + | Verkkokalastus on valitettava jäänne ns. kotitarvekalastuksesta ja olisi syytä kieltää vesialueilta jotka ei ylitä 3x5 km, sallittaessa siten että alapaula on min. 300m rannasta. Historiasta tiedetään jopa satojen siikojen saaliita verkoilla. | ||
| − | + | Järvellä merkittävä Kuikkapopulaatio, laskettu yli 24 kuikan parvikalastusta. | |
| − | + | Myös Telkkä, Tukkakoskelo ja Heinäsorsa pesii järvellä. Tavattu myös Selkälokkeja ja Härkälintuja. | |
| − | + | Lisäksi pieni Pikkulokki populaatio havaittu järvellä. | |
| − | |||
| − | Järvellä merkittävä | ||
| − | Myös | ||
| − | Lisäksi pieni | ||
Olisi suositeltavaa ettei järvellä käytettäisi äänekkäitä polttomoottorikäyttöisiä vempaimia. | Olisi suositeltavaa ettei järvellä käytettäisi äänekkäitä polttomoottorikäyttöisiä vempaimia. | ||
| − | Merkittävä Laulujoutsenen levähdysjärvi. | + | Merkittävä Laulujoutsenen levähdysjärvi. Tavattu yli 20 joutsenen parvia keväisin ja syksyisin. |
| − | Alueen | + | Alueen Kurkipopulaatio hyödyntää järven rantaluhtaa. |
| − | Myös Allit ja | + | Myös satapäiset Allit ja Mustalinnut käyttävät muuttomatkalla järvenselkää levähdyspaikkana. |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | Todettu pohjalla merkittävä raakku- tai järvisimpukkapopulaatio, vanhat simpukat asettuneet n. 3 - 5 metrin välein 4-9 metrin syvyyteen. Todettu sukelluksessa 2003 - 2013 välisenä aikana pohjasedimentissä muutoksia, hötökerroksen peittäessä nyt aiemmin paljaat alueet simpukoiden ympärillä. Todennäköisin syy mahdolliset valuma-alueen suo-ojitukset, hötö muistuttaa hienoa turvemassaa. Hötö peittää myös laajoja Littorella uniflora ja Lobelia dortmanna kasvustoja. | + | Todettu pohjalla merkittävä raakku- tai järvisimpukkapopulaatio, vanhat simpukat asettuneet n. 3 - 5 metrin välein 4-9 metrin syvyyteen. Todettu sukelluksessa 2003 - 2013 välisenä aikana pohjasedimentissä muutoksia, hötökerroksen peittäessä nyt aiemmin paljaat alueet simpukoiden ympärillä. Todennäköisin syy mahdolliset valuma-alueen suo-ojitukset, hötö muistuttaa hienoa turvemassaa. Hötö peittää myös laajoja Littorella uniflora ja Lobelia dortmanna kasvustoja. |
Lahdissa laajoja Schoenoplectus lacustris kasvustoja. | Lahdissa laajoja Schoenoplectus lacustris kasvustoja. | ||
| − | Metsäyhtiön ostamat rannat tontitettu ja kunta tontittanut rantakaavalla 2000-luvun alussa yli 85 rantarakentamisen kohdetta, siksi olisi kiire mahdollisilla suojeluun liittyvillä rajoituksilla. | + | Metsäyhtiön ostamat rannat tontitettu ja kunta tontittanut rantakaavalla 2000-luvun alussa yli 85 rantarakentamisen kohdetta, siksi olisi kiire mahdollisilla suojeluun liittyvillä rajoituksilla,jos niitä halutaan. |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 28. tammikuuta 2016 kello 20.55
Järvi
Nimi: Pyhäjärvi
Järvinumero: 04.116.1.008
Vesistöalue: Huosiosjoen - Tylhyjoen valuma-alue (04.116)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 799,18 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 32,68 km32 680 m <br />
Korkeustaso: 96,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Juva
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Karu Saimaan vesistön lähdejärvi jonka näkösyvyys 5-8 m
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Pääasiallinen kalakanta Ahven, Särki,Kiiski Lahna ja Hauki. Järvessä ollut/on? endeeminen siika- ja muikkukanta joita aina kantojen elpyessä kalastetiin voimakkaasti verkoilla. Myös rapukanta on ruton runtelema. Järven laajat kivikkopohjat on erinomainen jokiravun elinympäristö. Sukeltamalla tavattu vain harvoin yksittäisiä rapuja. Hylättyjä luvattomia mertojakin on löytynyt pohjasta.
Istutuksin on tuettu siikakantaa ja myös Järvitaimenta tai/ja kirjolohta. Tässä ei ole tietoa onko siian perimä ollut järven omaa vai muualta tuotua. Käytännössö rajoittamaton verkkokalastus on edelleen merkittävin jalompien kalakantojen elpymisen este. Kalakannat eivät nykyään ole kovin vahvat joten verkkojen pito myös vähentynyt. Verkkokalastus on valitettava jäänne ns. kotitarvekalastuksesta ja olisi syytä kieltää vesialueilta jotka ei ylitä 3x5 km, sallittaessa siten että alapaula on min. 300m rannasta. Historiasta tiedetään jopa satojen siikojen saaliita verkoilla.
Järvellä merkittävä Kuikkapopulaatio, laskettu yli 24 kuikan parvikalastusta. Myös Telkkä, Tukkakoskelo ja Heinäsorsa pesii järvellä. Tavattu myös Selkälokkeja ja Härkälintuja. Lisäksi pieni Pikkulokki populaatio havaittu järvellä.
Olisi suositeltavaa ettei järvellä käytettäisi äänekkäitä polttomoottorikäyttöisiä vempaimia.
Merkittävä Laulujoutsenen levähdysjärvi. Tavattu yli 20 joutsenen parvia keväisin ja syksyisin. Alueen Kurkipopulaatio hyödyntää järven rantaluhtaa. Myös satapäiset Allit ja Mustalinnut käyttävät muuttomatkalla järvenselkää levähdyspaikkana.
Todettu pohjalla merkittävä raakku- tai järvisimpukkapopulaatio, vanhat simpukat asettuneet n. 3 - 5 metrin välein 4-9 metrin syvyyteen. Todettu sukelluksessa 2003 - 2013 välisenä aikana pohjasedimentissä muutoksia, hötökerroksen peittäessä nyt aiemmin paljaat alueet simpukoiden ympärillä. Todennäköisin syy mahdolliset valuma-alueen suo-ojitukset, hötö muistuttaa hienoa turvemassaa. Hötö peittää myös laajoja Littorella uniflora ja Lobelia dortmanna kasvustoja.
Lahdissa laajoja Schoenoplectus lacustris kasvustoja.
Metsäyhtiön ostamat rannat tontitettu ja kunta tontittanut rantakaavalla 2000-luvun alussa yli 85 rantarakentamisen kohdetta, siksi olisi kiire mahdollisilla suojeluun liittyvillä rajoituksilla,jos niitä halutaan.
