Ero sivun ”Päijänne (yhd.)” versioiden välillä
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | Päijänne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä Vesikartta-sivustolta löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi. | + | Päijänne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä [http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/ Vesikartta-sivustolta] löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi. |
Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta Jyväsjärveltä ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa. | Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta Jyväsjärveltä ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa. |
Versio 29. syyskuuta 2016 kello 13.06
Järvi
Nimi: Päijänne
Järvinumero: 14.211.1.001, 14.221.1.001, 14.231.1.001
Vesistöalue: Asikkalanselän lähialue (14.211), Päijänteen lähialue (14.221), Ristiselän - Murtoselän alue (14.231)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 108 289 ha
Syvyys: 95,3 m
Keskisyvyys: 14,21 m
Tilavuus: 15 393 100 000 m³15,393 km³ <br />15 393 100 000 000 l <br />
Rantaviiva: 2 789,15 km2 789 150 m <br />
Korkeustaso: 78,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Asikkala, Kuhmoinen, Muurame, Padasjoki, Sysmä (kunta), Jämsä, Jyväskylä, Toivakka
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta, Keski-Suomen maakunta, Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
21. marraskuu 2024 09:26 |
21. marraskuu 2024 09:26 |
Järven erityispiirteet
Päijänne on iso (1 083 km²) järvi Kymijoen vesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa.
Päijänne on Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurin järvi. Alkuvuodesta se yleensä peittoaa Inarijärven, kun vedenkorkeudet etelässä ovat koholla ja Lapissa vielä talviasennossa. Vuoden jälkipuoliskolla järjestys vaihtuu. Syvyydessä Päijänne on sen sijaan koko maan ykkönen.
Nykytila ja suojelu
Päijänne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä Vesikartta-sivustolta löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi.
Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta Jyväsjärveltä ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Päijänteen vesiluontoon voi tutustua erityisen hyvin Päijänteen kansallispuistossa.
Elämysten Päijänne- hanke on listannut järvellä nähtäväksi 40 eri vesilintulajia ja Päijänteen kansallispuistossa on oppaan mukaan yli 300 eri putkilokasvia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Päijänne on erityisen tunnettu siitä, että se tarjoaa juomaveden lähes koko pääkaupunkiseudulle. Vesi johdetaan maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, Päijännetunnelin, avulla Päijänteen Asikkalanselältä Helsingin seudulle. Tunneli on 120 kilometriä pitkä ja veden virtaama siinä on keskimäärin 3,1 kuutiometriä sekunnissa.
Päijänne on myös tärkeä virkistysvesistö, jonka rannoilla on monella kesämökki ja jossa harrastetaan paljon kalastusta. Lisäksi ainakin Jyväskylästä käsin järjestetään erilaisia risteilyjä Päijänteelle.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Päijänne LTER - Lake Päijänne LTER (LTER Europe)
- Päijänne (Keski-Suomi) (ymparisto.fi)
- Päijänne (Häme) (ymparisto.fi)
- Pohjois-Päijänteen kalastusalue (pohjoispaijanteenkalastusalue.fi)
- Etelä-ja Keski-Päijänteen kalastusalue (ekpk.fi)
- Lintu- ja kasviopas (Lintu ja kasviopas)
- Päijänteen turismisivu