Ero sivun ”Luonetjärvi (14.295.1.015)” versioiden välillä
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | Luonetjärvessä esiintyy ainakin kuhaa, haukea, ahventa, kuoretta, madetta, lahnaa ja särkeä. Järveen on myös istutettu kuhaa (1989–2009), siikaa (sekä plankton- että järvisiikaa), kirjolohta (1990-luvulla ja 2000-luvun puolivälin jälkeen), harjuksia (vuonna 1990) ja rapuja (vuosina 1995 ja 1998). Ravut ovat tosin menestyneet huonosti Luonetjärvellä. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Versio 4. lokakuuta 2016 kello 09.02
Järvi
Nimi: Luonetjärvi
Järvinumero: 14.295.1.015
Vesistöalue: Autiojoen valuma-alue (14.295)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 217,35 ha
Syvyys: 20 m
Keskisyvyys: 4,73 m
Tilavuus: 10 274 500 m³0,0103 km³ <br />10 274 500 000 l <br />
Rantaviiva: 26,66 km26 660 m <br />
Korkeustaso: 134,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Luonetjärvi sijaitsee Jyväskylän kaupungin pohjoisosissa Tikkakosken taajaman tuntumassa. Myös Jyväskylän lentoasema (Tikkakosken lentokenttä) on noin 2 km päässä Luonetjärvestä itään. Järven läheisyydessä sijaitsee myös kaksi ampumarataa, jotka ovat Puolustusvoimien Ilmasotakoulun käytössä.
Luonetjärvellä on myös muutama nimetty saari sen eteläpäässä: Pukkisaari ja Lammassaari.
Luonetjärven vedet laskevat järven eteläisessä päässä sijaitsevan Hietajärven kautta Autiojokeen ja sieltä edelleen Korttajärveen.
Nykytila ja suojelu
Luonetjärvi kuuluu Autiojoen vesistöalueeseen, jonka pinta-alasta vajaa 70 % on kangasmaata ja vajaa 20 % turvemaata. Hieman yli 6 % valuma-alueesta on peltoa ja saman verran valuma-alueesta on vesistöä.
Luonetjärven ekologinen tila (2013) on luokiteltu hyväksi. Se on vedenlaadultaan jonkin verran parempi kuin sen alapuoliset Päijänteeseen laskevat järvet: Korttajärvi (14.292.1.002), Lehesjärvi - Vähäjärvi (14.296.1.001), Alvajärvi - Korttajärvi (14.292.1.001), Palokkajärvi (14.291.1.001), Tuomiojärvi (14.291.1.002) sekä Jyväsjärvi (14.231.1.001).
Hyvästä tilasta huolimatta, järven veden fosforipitoisuus on hitaasti kasvanut 1960-luvulta nykypäivään asti. Ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella järvi on lievästi rehevä. Alapuolisten järvien tavoin myös Luonetjärvi on kärsinyt alusveden hapenvajauksesta. Luonetjärven veden happamuus eli pH on ollut 1970-luvun lopulla alkaneesta tarkastelujaksosta lähtien keskimäärin hieman päälle 6. Se kuvaa tyypillistä järven happamuusarvoa Keski-Suomessa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Luonetjärvessä esiintyy ainakin kuhaa, haukea, ahventa, kuoretta, madetta, lahnaa ja särkeä. Järveen on myös istutettu kuhaa (1989–2009), siikaa (sekä plankton- että järvisiikaa), kirjolohta (1990-luvulla ja 2000-luvun puolivälin jälkeen), harjuksia (vuonna 1990) ja rapuja (vuosina 1995 ja 1998). Ravut ovat tosin menestyneet huonosti Luonetjärvellä.