Ero sivun ”Vihtijärvi (82.056.1.004)” versioiden välillä

Versio 15. toukokuuta 2017 kello 21.44

Vihtijärvi on keskikokoinen järvi Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vihtijärvi
Järvinumero: 82.056.1.004
Vesistöalue: Puttanjoen valuma-alue (82.056)
Päävesistö: Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)

Perustiedot

Pinta-ala: 62,82 ha
Syvyys: 6,4 m
Keskisyvyys: 2,55 m
Tilavuus: 1 600 000 m³0,0016 km³ <br />1 600 000 000 l <br />
Rantaviiva: 4,36 km4 360 m <br />
Korkeustaso: 9,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Vehmaa (kunta)
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Vihtijärvi on keskikokoinen järvi Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaan vesistöalueella Vehmaan kunnassa Varsinais-Suomen maakunnassa.

Järven erityispiirteet

Nykytila ja suojelu

Vihtijärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila oli vuonna 2012 määritelty erinomaiseksi. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut melko suuresti samoin kuin kokonaistyppipitoisuuskin, joka on ollut hyvin korkea talvisin. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on laskenut 1990-luvulta alkaen aiempaa alemmalle tasolle.

Happipitoisuus on kesällä ollut pintavedessä hyvä, mutta myös runsaaseen planktonlevätuotantoon viittaavaa hapen ylikyllästystä on havaittu. Pohjanläheisessä vedessä on aiemmin esiintynyt voimakasta hapen vajausta sekä kesällä että talvella, mutta kesän happitilanne on parantunut 1990-luvulta lähtien.

Järven humuspitoisuus on ollut kesäisin kohtalainen, mutta talvisin selvästi vaihtelevampi ja voimakkaampi. Sameus on ollut myös talvella paljon voimakkaampaa kuin kesällä. Näkösyvyys on vaihdellut melko paljon ja se on tavallisesti 0,5–1,5 metriä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on kesällä suurempi kuin talvella pääasiassa planktonlevätuotannon seurauksena. Talviarvot ovat mittausten perusteella nousseet. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut melko paljon ja ollut hieman kohollaan.