Ero sivun ”Juusjärvi (81.057.1.003)” versioiden välillä
Rivi 35: | Rivi 35: | ||
[http://www.suomenmuinaistaideseura.fi/fi/etusivu/ Suomen muinaistaideseura] | [http://www.suomenmuinaistaideseura.fi/fi/etusivu/ Suomen muinaistaideseura] | ||
+ | ==Tutkimus ja seuranta== | ||
+ | Juusjärven vedenlaatua on seurattu vuodesta 1963 lähtien. | ||
+ | [[Tiedosto:Juusjärvi_taulukko.jpg|600px]] | ||
+ | (Aineisto saatavilla Kirkkonummen Ympäristönsuojelulta) | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
[http://vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi/jarvet/juusjarvi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry] | [http://vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi/jarvet/juusjarvi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry] |
Nykyinen versio 28. kesäkuuta 2017 kello 14.36
Järvi
Nimi: Juusjärvi
Järvinumero: 81.057.1.003
Vesistöalue: Mankinjoen valuma-alue (81.057)
Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)
Perustiedot
Pinta-ala: 194,67 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 8,14 km8 140 m <br />
Korkeustaso: 30,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kirkkonummi
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Juusjärvi on keskikokoinen ja melko syvä järvi, jossa on kaksi pientä saarta, rannassa kiinni oleva Kuntoholmen ja keskemmällä oleva Storholmen.
Idässä ja pohjoisessa ranta on mäkinen ja metsäinen, kun taas lännessä ja pohjoisessa ranta on tasaista peltomaisemaa.
Juusjärvi laskee Lapinkylänjärven ja Loojärven kautta Espoonlahteen. Pieni Iilijärvi laskee ison Iilijärven kautta Juusjärveen.
Nykytila ja suojelu
Juusjärven vesi on melko kirkasta ja vähähumuksista. Järvi on hyvässä kunnossa ja soveltuu hyvin virkistyskäyttöön.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla on metsää, viljelyksiä ja asutusta.
Juusjärvellä ei ole yleistä uimarantaa.
Kalastusalueen osakaskunta: Österbyn kalastuskunta
Tarut ja tositarinat
Kalliomaalaus
Juusjärven kalliomaalaus on järjestyksessä toinen kalliomaalaus, joka on Suomesta löydetty. Sen dokumentoi arkeologi Veikko Lehtosalo, joka suoritti seudulla rutiininomaista inventointia vuonna 1963.
Kuva 1. Juusjärven kalliomaalaus
Tutkimus ja seuranta
Juusjärven vedenlaatua on seurattu vuodesta 1963 lähtien.
(Aineisto saatavilla Kirkkonummen Ympäristönsuojelulta)