Ero sivun ”Viestiketju:Keskustelu Järviwikistä:Kahvihuone/Virheet ja korjaukset/Mihin palautetta vai molempiin vai ei kumpaankaan?” versioiden välillä
p (selv.) |
p (fix) |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Toisaalta hyvin yleinen virhetyyppi näyttää olevan, että kun valuma-alueita 1990-luvulla on digitoitu peruskartan pienennöksestä, niin raja usein on piirretty karkeasti väärin vastoin itse kartan sisältöä. Näitä uusi korkeusmalliin perustuva valuma-aluejako korjaa nätisti. | Toisaalta hyvin yleinen virhetyyppi näyttää olevan, että kun valuma-alueita 1990-luvulla on digitoitu peruskartan pienennöksestä, niin raja usein on piirretty karkeasti väärin vastoin itse kartan sisältöä. Näitä uusi korkeusmalliin perustuva valuma-aluejako korjaa nätisti. | ||
| − | Mutta vastaavasti, jos ojia onkin kaivettu töyräiden läpi, tämä voi jäädä korkeeusmallin perustuvassa automaattitarkastelussa joskus huomaamatta, mutta voi joskus näkyä peruskartassa. Epävarmuutena kuitenkin on esim. se, virtaako oja todella läpi vai vaihtuuko siinä vain virtaussuunta keskellä. Tai sitten peruskartassa on fiktiivisiä ojia tai ojia | + | Mutta vastaavasti, jos ojia onkin kaivettu töyräiden läpi, tämä voi jäädä korkeeusmallin perustuvassa automaattitarkastelussa joskus huomaamatta, mutta voi joskus näkyä peruskartassa. Epävarmuutena kuitenkin on esim. se, virtaako oja todella läpi vai vaihtuuko siinä vain virtaussuunta keskellä. Tai sitten peruskartassa on fiktiivisiä ojia, tai ojia tai muita uomia puuttuukin kokonaan peruskartasta. Näissä maastokäynnit tai suora paikallistuntemus ovat tärkeitä. - Tosin joskus myös jo vinovalovarjoste voi antaa lisätietoa, puhumattakaan pistepilvistä, ketkä niitä vain osaavat käyttää. |
Ja joskus on lisäksi joko peruskarttaan merkittyjä tai maastossa havaittuja tai kirjallisuudessa raportoituja bifurkaatioita. | Ja joskus on lisäksi joko peruskarttaan merkittyjä tai maastossa havaittuja tai kirjallisuudessa raportoituja bifurkaatioita. | ||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Mutta vastaavasti näissäkin tilanne voi joskus jäädä epäselväksi, jos ei ole mahdollisuutta mastokäyntiin. | Mutta vastaavasti näissäkin tilanne voi joskus jäädä epäselväksi, jos ei ole mahdollisuutta mastokäyntiin. | ||
| − | Esimerkiksi oilen kovin miettinyt, ja laitoinkin siitä kommentin tuohon palautepalveluun, että Leväsjoki | + | Esimerkiksi oilen kovin miettinyt, ja laitoinkin siitä kommentin tuohon palautepalveluun, että Leväsjoki Karvianjoen vesistössä enää nykyään lainkaan bifurkaatio vai ei. Valuma-alueen rajaustyökalu näköjään määrittää sen bifurkaatioksi, mutta onko se vain pakottamalla lisätty tieto vaiko mallinnuksen tulos? Kirjallisuus tarjoaa aiheesta eri tietoja. Esim. Esko Kuusisto Terrassa 1990-luvulla määritteli, että bifurkaatiota ei enää Leväsjoen tapaksessa muodostu, mutta jossain syken julkaisussa väitetään päinvastaista, mutta herää epäilys oliko kysymys vain bifurkaation käsitteen väärin ymmärtämisestä, koska sehän ei ole jokibifurkaatio, jos toisesta päästä jokiuomaa vesi virtaa länteen ja toisesta päästä itään, niin kuin ainakin peruskarttaan on siellä merkitty että olisi asianlaita. |
Mutta miten siis on, kannattaako näitä laittaa tänne vai tuonne palautepalveluun vai molempiin vai ei kumpaankaan? | Mutta miten siis on, kannattaako näitä laittaa tänne vai tuonne palautepalveluun vai molempiin vai ei kumpaankaan? | ||
Versio 21. helmikuuta 2018 kello 10.56
Wikikipediassa tuli puheeksi, että kun on toisaalta tämä Järviwikin kahvihuone ja toisaalta SYKE:n uuden valuma-aluejakoehdotuksen palautekarttapalvelu, niin kumpaan mahtaa olla parempi antaa palautetta nykyisen (tai joskus mahdollisesti ehkä myös uuden) valuma-aluejaon mahdollisista virheistä tai esim. mahdollisia tarkentavia lisätietoja.
Vai onko parempi laittaa molempiin tai jos yksikin riittää niin kumpaan?
Vai onko mahdollisesti niin, että jos uusi valuma-aluejako tuottaa nykyiseen valuma-aluejakoon korjauksen, niin tarvitseeko sitä ilmoittaa lainkaan, jos se aikanaan otetaan huomioon viran puolesta?
Wikipediaan on jo ehditty luoda tällainen luokkakin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ehdotetut_muutokset_Suomen_valuma-aluejakoon
(Siinä tosin ei ole kovin paljon sisältöä.)
Luonteeltaan nämä tapaukset ovat erilaisia sikäli, että joillain kohteilla on tullut käytyä katsomassa jopa paikan päällä, että miten se vesi siellä oikein virtaa, toisia taas on saatettu tulkita vain kartoilta. Karttatulkinta on haastavaa sikäli, että peruskartassa maastoon verrattuna on usein virheitä, ojia joko puuttuu kartasta tai niitä on piirretty sinne, missä niitä ei ole maastossa, ja näin voi joskus esiintyä epävarmuutta.
Toisaalta hyvin yleinen virhetyyppi näyttää olevan, että kun valuma-alueita 1990-luvulla on digitoitu peruskartan pienennöksestä, niin raja usein on piirretty karkeasti väärin vastoin itse kartan sisältöä. Näitä uusi korkeusmalliin perustuva valuma-aluejako korjaa nätisti.
Mutta vastaavasti, jos ojia onkin kaivettu töyräiden läpi, tämä voi jäädä korkeeusmallin perustuvassa automaattitarkastelussa joskus huomaamatta, mutta voi joskus näkyä peruskartassa. Epävarmuutena kuitenkin on esim. se, virtaako oja todella läpi vai vaihtuuko siinä vain virtaussuunta keskellä. Tai sitten peruskartassa on fiktiivisiä ojia, tai ojia tai muita uomia puuttuukin kokonaan peruskartasta. Näissä maastokäynnit tai suora paikallistuntemus ovat tärkeitä. - Tosin joskus myös jo vinovalovarjoste voi antaa lisätietoa, puhumattakaan pistepilvistä, ketkä niitä vain osaavat käyttää.
Ja joskus on lisäksi joko peruskarttaan merkittyjä tai maastossa havaittuja tai kirjallisuudessa raportoituja bifurkaatioita.
Mutta vastaavasti näissäkin tilanne voi joskus jäädä epäselväksi, jos ei ole mahdollisuutta mastokäyntiin.
Esimerkiksi oilen kovin miettinyt, ja laitoinkin siitä kommentin tuohon palautepalveluun, että Leväsjoki Karvianjoen vesistössä enää nykyään lainkaan bifurkaatio vai ei. Valuma-alueen rajaustyökalu näköjään määrittää sen bifurkaatioksi, mutta onko se vain pakottamalla lisätty tieto vaiko mallinnuksen tulos? Kirjallisuus tarjoaa aiheesta eri tietoja. Esim. Esko Kuusisto Terrassa 1990-luvulla määritteli, että bifurkaatiota ei enää Leväsjoen tapaksessa muodostu, mutta jossain syken julkaisussa väitetään päinvastaista, mutta herää epäilys oliko kysymys vain bifurkaation käsitteen väärin ymmärtämisestä, koska sehän ei ole jokibifurkaatio, jos toisesta päästä jokiuomaa vesi virtaa länteen ja toisesta päästä itään, niin kuin ainakin peruskarttaan on siellä merkitty että olisi asianlaita.
Mutta miten siis on, kannattaako näitä laittaa tänne vai tuonne palautepalveluun vai molempiin vai ei kumpaankaan?
