Ero sivun ”Kirkkojärvi (24.021.1.005)” versioiden välillä
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä | + | Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta. |
− | Pintavedessä on usein esiintynyt | + | Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä. |
+ | |||
+ | Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin. | ||
+ | |||
+ | Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2-8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi. | ||
− | |||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013 | ||
− | Päivitetty 13.7. | + | Päivitetty 13.7.2018 |
− | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970- | + | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2016"> |
− | Tiedosto: | + | Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Kokonaisfosfori.jpg|<span caption="kokonaisfosfori"></span> |
− | Tiedosto: | + | Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Kokonaistyppi.jpg|<span caption="kokonaistyppi"></span> |
− | Tiedosto: | + | Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Klorofylli-a.jpg|<span caption="klorofylli-a"></span> |
− | Tiedosto: | + | Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Nakosyvyys.jpg|<span caption="nakosyvyys"></span> |
− | Tiedosto: | + | Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Happi_pinta.jpg|<span caption="happipinta"></span> |
− | Tiedosto: | + | Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Happi_pohja.jpg|<span caption="happipohja"></span> |
</gallery> | </gallery> | ||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015 | ||
+ | |||
+ | Päivitetty: 13.7.2018 | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Versio 13. heinäkuuta 2018 kello 09.53
Järvi
Nimi: Kirkkojärvi
Järvinumero: 24.021.1.005
Vesistöalue: Kirkkojärven lähialue (24.021)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
Perustiedot
Pinta-ala: 718,3 ha
Syvyys: 9,55 m
Keskisyvyys: 2,2 m
Tilavuus: 15 802 400 m³0,0158 km³ <br />15 802 400 000 l <br />
Rantaviiva: 32,91 km32 910 m <br />
Korkeustaso: 26,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta.
Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä.
Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.
Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2-8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013
Päivitetty 13.7.2018
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Päivitetty: 13.7.2018