Ero sivun ”Vaaksinjärvi (21.055.1.001)” versioiden välillä
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Veden laatu== | ==Veden laatu== | ||
− | Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen, pohjan muodosta johtuva ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone.Vaaksinjärven kevättalven happitilanteesta vuosina 2014 ja 2015 ei saatu tietoa, koska näytteitä ei pystytty leutojen talvien johdosta hakemaan. Loppukesän happitilanne pysyi edellisvuosien tasolla. | + | Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen, pohjan muodosta johtuva ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone. Vaaksinjärven kevättalven happitilanteesta vuosina 2014 ja 2015 ei saatu tietoa, koska näytteitä ei pystytty leutojen talvien johdosta hakemaan. Loppukesän happitilanne pysyi edellisvuosien tasolla. |
Vaaksinjärven kokonaisfosforipitoisuus oli vuosina 2014 ja 2015 kasvusuunnassa, pysytellen kuitenkin edelleen hyvin alhaisena. Kokonaistyppipitoisuus pysytteli vuosina 2014 ja 2015 edellisvuosien tasolla. Verrattuna pienten ja keskikokoisten vähähumuksisten järvien raja-arvoihin, Vaaksinjärven sekä kokonaisfosfori- että kokonaistyppipitoisuus kuvastivat erinomaista luokkaa. Pitkän aikavälin tarkastelussa järven ravinnepitoisuudet ovat pysyneet hyvin samalla tasolla. Vaaksinjärvellä fosfori on ollut levätuotantoa rajoittavana ravinteena, kuten aiempinakin vuosina. | Vaaksinjärven kokonaisfosforipitoisuus oli vuosina 2014 ja 2015 kasvusuunnassa, pysytellen kuitenkin edelleen hyvin alhaisena. Kokonaistyppipitoisuus pysytteli vuosina 2014 ja 2015 edellisvuosien tasolla. Verrattuna pienten ja keskikokoisten vähähumuksisten järvien raja-arvoihin, Vaaksinjärven sekä kokonaisfosfori- että kokonaistyppipitoisuus kuvastivat erinomaista luokkaa. Pitkän aikavälin tarkastelussa järven ravinnepitoisuudet ovat pysyneet hyvin samalla tasolla. Vaaksinjärvellä fosfori on ollut levätuotantoa rajoittavana ravinteena, kuten aiempinakin vuosina. |
Versio 5. marraskuuta 2019 kello 12.35
Järvi
Nimi: Vaaksinjärvi
Järvinumero: 21.055.1.001
Vesistöalue: Vaaksinojan valuma-alue (21.055)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 47,45 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,67 km4 670 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Nurmijärvi (kunta)
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vaaksinjärvi (vanhalta nimeltään Vahaksenjärvi) sijaitsee Röykän taajaman itäpuolella. Pinta-alaltaan järvi on noin 47,5 hehtaaria. Vaaksinjärvi on Nurmijärven kunnan syvin järvi, jonka syvin kohta on 24 metriä.
Vaaksinjärven tyyppinä on pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh). Järven ekologinen tila on erinomainen vuoden 2019 luokituksen mukaan ja sitä se oli myös sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksissa. Järven fysikaalis-kemiallinen tila ja biologisten tekijöiden luokitus on niin ikään erinomainen vuoden 2013 luokituksessa. Vaaksinjärven ekologinen tavoitetila on saavutettu.
Veden laatu
Järven vesi on vaaleata ja sisältää vähän happea kuluttavaa ainesta. Alusveteen syntyy kuitenkin kesäisin ja talvisin hapen vajausta. Vaaksinjärvessä hapen kuluminen on luontainen, pohjan muodosta johtuva ilmiö eikä johdu liikakuormituksesta. Järven syvyyssuhteista johtuen lisäkuormitusta tulee kuitenkin välttää, jottei alusveden happitilanne huonone. Vaaksinjärven kevättalven happitilanteesta vuosina 2014 ja 2015 ei saatu tietoa, koska näytteitä ei pystytty leutojen talvien johdosta hakemaan. Loppukesän happitilanne pysyi edellisvuosien tasolla.
Vaaksinjärven kokonaisfosforipitoisuus oli vuosina 2014 ja 2015 kasvusuunnassa, pysytellen kuitenkin edelleen hyvin alhaisena. Kokonaistyppipitoisuus pysytteli vuosina 2014 ja 2015 edellisvuosien tasolla. Verrattuna pienten ja keskikokoisten vähähumuksisten järvien raja-arvoihin, Vaaksinjärven sekä kokonaisfosfori- että kokonaistyppipitoisuus kuvastivat erinomaista luokkaa. Pitkän aikavälin tarkastelussa järven ravinnepitoisuudet ovat pysyneet hyvin samalla tasolla. Vaaksinjärvellä fosfori on ollut levätuotantoa rajoittavana ravinteena, kuten aiempinakin vuosina.
Vaaksinjärven a-klorofyllipitoisuus on erittäin alhainen. Verrattuna pienten ja keskikokoisten vähähumuksisten järvien raja-arvoihin, Vaaksinjärven a-klorofyllipitoisuus kuvasti erinomaista luokkaa vuosina 2014 ja 2015.
Vaaksinjärven pH-arvo on lähellä neutraalia. Vaaksinjärven puskurikykyä kuvaava alkaliteetti oli vuosina 2014 ja 2015 tyydyttävä tai hyvä. Vaaksinjärven väriarvo vaihtelee vuosittain melko paljon. Pitkän aikavälin tarkastelussa järven väriarvo vaikuttaisi olevan lievässä kasvusuunnassa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kesällä 2015 Vaaksinjärven kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli 0,371 mg/l. Lajisto oli monipuolinen. Kokonaisbiomassaltaan runsaimmat kasviplanktonluokat olivat sinilevät (Nostocophyceae) 31,1 %, panssarilevät (Dinophyceae) 11,7 % ja nielulevät (Cryptophyceae) 11,6 %. Haitallisten sinilevien osuus oli 12,7 %. Kokonaisbiomassan ja TPI-arvon (trofiaindeksi, -1,204) perusteella Vaaksinjärvi voidaan luokitella erinomaiseen luokkaan, haitallisten sinilevien osuuden perusteella puolestaan hyvään luokkaan.
Vaaksinjärven kasviplanktonia on tutkittu aiemmin elokuussa 2012. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli vuonna 2015 edellistä tutkimuskertaa alempi (0,636 mg/l vuonna 2012). Kasviplanktonluokkien osuudet olivat vuonna 2015 hyvin erilaiset kuin vuonna 2012 ja haitallisten sinilevien osuus oli vuonna 2015 selvästi edelliskertaa korkeampi (0,1 % vuonna 2012).
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla on tiheää loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun eikä viemäröintiin.
Vaaksinjärvellä on yksi kunnan uimaranta (Vaaksin uimapaikka) järven lounaisosassa.
Seuranta ja tarkkailu
Vaaksinjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Lisäksi järven kasviplanktonia tutkitaan kolmen vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Viimeksi Vaaksinjärven kasviplanktonia on tutkittu elokuussa 2015.
Keväällä ja kesällä 2018 Vaaksinjärvellä käytiin näytteenotossa neljä kertaa. Pintaveden happipitoisuus oli 10,2mg/l. Näkösyvyys oli 2,8m, kokonaisfosfori 7,75µg/l, pH oli lähes neutraali 7,25. Vaaksinjärvi on ekologiselta tilaltaan erinomainen. Vaaksinjärvessä ravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla vuosikymmenten aikana. Vaaksinjärvellä tulee keskittyä siihen, että järvien hyvä ekologinen tila säilytetään jatkossakin. Tämä edellyttää mm. valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämistä, jätevesien tehokasta käsittelyä valuma-alueen kiinteistöillä ja hulevesien hallintaa.
Tarut ja tositarinat
Vaaksinjärvi on muodoltaan pyöreähkö ja syvä, ja sen uskotaankin syntyneen aikanaan meteorin iskusta.
Aiheesta muualla
Julkaisut
Nurmijärven järvien veden laatu 2014-2015 (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2016)