Ero sivun ”Vierikka (23.097.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Vierikka on ollut Nurmijärven ympäristölautakunnan tutkimuskohteena viimeksi vuoden 1987 elokuussa. | Vierikka on ollut Nurmijärven ympäristölautakunnan tutkimuskohteena viimeksi vuoden 1987 elokuussa. | ||
Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa pinnassa happipitoisuudeksi mitattiin 7,6 mg/l ja 1,5 metrin syvyydessä vielä 7,0 mg/l. Kahden metrin syvyydessä happipitoisuus oli enää 0,2 mg/l. Lämpötilamittausten perusteella Vierikasta voitiin erottaa selvä päällysvesikerros, harppauskerros ja alusvesi. Vuonna 2007 Vierikan kokonaisfosforipitoisuus oli 30 μg/l, klorofyllipitoisuus 61 μg/l, pH oli alle neutraalin 6,7 ja sameus vain 1,4 FNU. Lammen väriluku (120 mg Pt/l) ja kemiallinen hapenkulutus (26 mg O2/l) viittaavat veden runsaaseen humuspitoisuuteen. | Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa pinnassa happipitoisuudeksi mitattiin 7,6 mg/l ja 1,5 metrin syvyydessä vielä 7,0 mg/l. Kahden metrin syvyydessä happipitoisuus oli enää 0,2 mg/l. Lämpötilamittausten perusteella Vierikasta voitiin erottaa selvä päällysvesikerros, harppauskerros ja alusvesi. Vuonna 2007 Vierikan kokonaisfosforipitoisuus oli 30 μg/l, klorofyllipitoisuus 61 μg/l, pH oli alle neutraalin 6,7 ja sameus vain 1,4 FNU. Lammen väriluku (120 mg Pt/l) ja kemiallinen hapenkulutus (26 mg O2/l) viittaavat veden runsaaseen humuspitoisuuteen. | ||
| + | |||
Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo. | Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo. | ||
Versio 6. marraskuuta 2019 kello 10.22
Järvi
Nimi: Vierikka
Järvinumero: 23.097.1.001
Vesistöalue: Mätäjoen valuma-alue (23.097)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)
Perustiedot
Pinta-ala: 2,88 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,81 km810 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Nurmijärvi (kunta)
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vierikka on pitkänomainen lampi ja se kuuluu Vihtijoen valuma-alueeseen. Valuma-alueelle tyypillisiä ovat moreenipeitteiset kalliomäet, joiden paljailla lailla kasvaa havumetsää. Vierikka on tummavetinen, vedenlaadultaan hyvä lampi. Vierikan pinta-ala on 2,88 ha, kokonaissyvyys on 5 m ja näkösyvyys 1,1 m. Lammen itäpuolelta, pieneltä saraturvevaltaiselta suoalueelta laskee oja, joka tuo lampeen humuspitoista, hapanta vettä. Vierikka voidaan luokitella ekologiselta tilaltaan hyvään.
Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo.
Nykytila ja suojelu
Vierikka on ollut Nurmijärven ympäristölautakunnan tutkimuskohteena viimeksi vuoden 1987 elokuussa. Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa pinnassa happipitoisuudeksi mitattiin 7,6 mg/l ja 1,5 metrin syvyydessä vielä 7,0 mg/l. Kahden metrin syvyydessä happipitoisuus oli enää 0,2 mg/l. Lämpötilamittausten perusteella Vierikasta voitiin erottaa selvä päällysvesikerros, harppauskerros ja alusvesi. Vuonna 2007 Vierikan kokonaisfosforipitoisuus oli 30 μg/l, klorofyllipitoisuus 61 μg/l, pH oli alle neutraalin 6,7 ja sameus vain 1,4 FNU. Lammen väriluku (120 mg Pt/l) ja kemiallinen hapenkulutus (26 mg O2/l) viittaavat veden runsaaseen humuspitoisuuteen.
Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vierikka on virkistyskäyttöluokitukseltaan hyvä. Hygieeniseltä laadultaan Vierikan vesi oli erinomaista ja siten myös uimavedeksi hyvää. Lammen rannalla sijaitsee neljä kesäasuntoa. Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo.
