Ero sivun ”Hauki” versioiden välillä
p (Muokkaus) |
(Lisää tietoa) |
||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
=== Vedenlaatu === | === Vedenlaatu === | ||
| + | Hauki pärjää kyllä suht huonolaatuisissakkn vesistöissä. Aina lapin karuilta metsälammilta helsinging edustan vihreeseen liejuun asti. | ||
==== Lämpötila ==== | ==== Lämpötila ==== | ||
==== Happipitoisuus ==== | ==== Happipitoisuus ==== | ||
| + | Myöskään suurta happipitoisuutta se ei tarvitse. Ruutanan ja ahvenen jälkeen varmaan kolmanneksi enitennhappikatoa sietävä kalalaji. Mitä isompi hauki sen enemmän se tarvitsee happea elääkseen. | ||
==== Happamuus ==== | ==== Happamuus ==== | ||
| + | Elää myös hyvin happamissa vesissä, toki silläkin rajansa. Toki tälläkin rajansa läytyy suomesta lampia (ja wc-pönttöjä) joissa ei selviydy. | ||
==== Suolapitoisuus ==== | ==== Suolapitoisuus ==== | ||
Versio 22. maaliskuuta 2020 kello 22.42
Hauki (Esox lucius) on sisä- ja murtovesissä elävä petokala.
Suomessa se on toiseksi yleisin kalalaji ahvenen jälkeen ja se asuttaa järviä, jokia ja Itämeren rannikkoseutuja koko maan alueella, ainoastaan pohjoisimmista käsivarresta yli 600–650 metriä merenpinnan yläpuolella olevista vesistöistä sitä ei tavata.
Kala-atlas havainnot
Hauki kuuluu lajeihin, joista on levinneisyystietoa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ylläpitämässä Kala-atlas tietokannassa. Kartalle on merkitty vihreällä symbolilla ne päävesistöalueet, joissa lajia tietokannan tietojen mukaan esiintyy.
Ulkonäkö
Hauen kyljet ja kiduskannet ovat vihreäsävyiset ja niissä on erilaisia keltaisia kuvioita, vatsapuoli on valkea ja selkäpuoli lähes musta. Tummaläiskäisten evien väritys vaihtelee, ne voivat olla punertavan- tai kellertävänruskeita. Silmät ovat tummat kellertävällä ringillä. Värityksen tummuusaste vaihtelee jonkin verran: tummavetisissä ja -pohjaisissa vesissä se on tummempi ja kirkasvetisissä ja hiekka-sorapohjaisissa vesissä huomattavasti vaaleampi.
Hauen vartalo on pitkä, solakka ja poikkileikkaukseltaan pyöreähkö, evät ovat keskittyneet vartalon takaosaan. Pää on suuri ja kita valtava, leuat ovat krokotiilimaisesti pidentyneet ja hampaat ovat teräviä. Hampaita on yhteensä noin 700 ja niitä on leukaluiden lisäksi suuontelon luissa, kitalaessa ja kielessä. Vain osassa leukaluiden isojen hampaiden hammastiloissa on hammas ja ne vaihtuvat epäsäännöllisin välein.
Hauen kylkiviiva- ja näköaistit ovat tehokkaita, mutta hajuaisti on melko heikko. Kylkiviiva-aistiin kuuluvia kuoppia on myös jonkin verran kylkiviivan ulkopuolella.
Koko ja ikä
Hauki kasvaa koko ikänsä, nelivuotiaaksi asti noin 10 senttimetriä vuodessa, jonka jälkeen kasvu hidastuu. Ensimmäisenä kesänään se voi olla jo 15 senttimetriä pitkiä ja suotuisissa oloissa se voi kasvaa jopa 20 senttimetriä vuodessa. Vanhemmiten kasvu kuitenkin hidastuu, ja 15-vuotias hauki kasvaa enää muutamia senttimetrejä vuodessa. Iän lisäksi kasvua hidastavat myös huono ravintotilanne tai liian lämmin vesi sekä se mitä pohjoisemmaksi mennään, mutta pohjoisen ilmastovaikutus vähenee vanhemmilla yksilöillä.
Tyypillisesti hauki on 40–60 senttimetrin pituinen ja 0,5–2 kg:n painoinen. Se voi kuitenkin kasvaa jopa 35 kg:n painoiseksi ja 160 cm pitkäksi ja elää jopa 30-vuotiaaksi. Naaraat elävät keskimäärin vanhemmiksi ja kasvavat nopeammin kuin koiraat.
Suurimman pyydystetyn hauen kertominen luotettavasti on haastavaa, sillä suosittuna urheilukalastuksen kohteena siitä kerrotaan lukuisia kalatarinoita. Maailmanennätys on 30,5 kg 146 cm[1] ja Suomen ennätys on 18,8 kg.[2] Kuitenkin Suomesta kerrotaan saadun yli 20 kg:n yksilöitä ja maailmalta yli 35 kg:n yksilöitä.
Käyttäytyminen
Yleisesti ottaen hauet ovat erakkoluontoisia reviirikaloja. Ja monesti se on kalastettaessa huomannut kuinka, kun jostain olen saanut vaikka,vähän isomman hauen niin vähän ajan päästä sen paikan valtaa alueen toisiksi. Kovin kala. Isoilla järvillä varsinkin muikkupitoisissa osa hauisti tuntuu siirtyvän lähes täysin isojen muikkuparvien perässä päri selkiä.
Lisääntyminen
Yleensä kutu alkaa jo jopa 4c asteisessa vedessä. Kutupaikkoina tulvalahdet, pikkujoet ja kaikkialle matalaan suojaisaan ne yrittävät. Nippitietona: Järvillä hauki kutee usein jo jopa jäiden lähtön aikana enenkuin järvi on kunnolla edes sulanut. Vesi lämpiää järvellä keväällä nopeammin, jolloin merellä kutu voi alkaa hiukan myöhemmin ja veden lämmön suuremman vaihtelun vuoksi kestää pidempään.
Ravinto
Hauki turvautuu saalistaessaan näkö- ja kylkiviiva-aistiin. Ravinnoksi hauelle kelpaa kaikki sitä pienempi sammakoista, pikkulintuihin.
Levinneisyys
Haukia tavataan sisävesistä kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjois-Amerikassa se esiintyy Alaskasta itärannikolle etelärajana Pohjois-Arizona, Pohjois-New Mexico, Pohjois-Texas, Missouri ja Maryland. Euroopassa esiintymisalueen etelärajana toimii Ranska sekä Italian ja Kreikan pohjoisosat. Keskisestä Norjasta, Kuolan niemimaalta ja Jäämeren saarilta se puuttuu, mutta sitä esiintyy koko Itämeren rannikkoalueella. Aasiassa se esiintyy entisen Neuvostoliiton alueella aina Kamtšatkan niemimaalle asti.
Vedenlaatu
Hauki pärjää kyllä suht huonolaatuisissakkn vesistöissä. Aina lapin karuilta metsälammilta helsinging edustan vihreeseen liejuun asti.
Lämpötila
Happipitoisuus
Myöskään suurta happipitoisuutta se ei tarvitse. Ruutanan ja ahvenen jälkeen varmaan kolmanneksi enitennhappikatoa sietävä kalalaji. Mitä isompi hauki sen enemmän se tarvitsee happea elääkseen.
Happamuus
Elää myös hyvin happamissa vesissä, toki silläkin rajansa. Toki tälläkin rajansa läytyy suomesta lampia (ja wc-pönttöjä) joissa ei selviydy.
Suolapitoisuus
Noin normaalisti hauki on makean veden.kala, mutta sitä esiintyy myös vähäsuolaisissa murtovesissä niinkuin esim. Itämeri
Kalastus ja käyttö
Hauki on saaliskohteena parhaimmillaan todella luja vastus ja koon takia myös hyvin voimakas. Haukea kalastetaan melkeimpä kaikilla mahdollisislla kalastus tyyleillä. Hauen kalastukseen kelpaa mikä vain vuodenaika. Talvella haukea voi pilkkiä tai täkyonkia jäältä, Nykyisin on myös yleistynyt muualta ennen jäiden lähtöä kalastaa haukea jokien.sulista kohdista, hyvällä menestyksellä!
Keväällä: Jäiden lähdön jälkeen järven ja meren kohdalla on paljon erilaisuuksia kalastuksessa. Järvellä hyvä syönti saattaa kestää jopa vain muutan päivän jos vesi lämpiää nopeasti ja hauet alkavat kutea jolloin eivät ota uistimeen. Merellä vedet lämpenevät hitaammin ja epätasaisemmin tuulien ja virtausten takia, jolloin haukea saa kalastettua matalista ruovikkolahdista paljon järviserkkujaan pidempään. Onneksyös järvillä hauet tankkaavat kudun jälkeen ahkerasti jolloin syönti todella ankaraa.
kesällä on ehkä haasteellisin aika kalastaa haukea. Silloin hauki voi olla liian lämpimän kelin takia myös huonolla syönnillä. Joskus yleensä pilvisimmillä keleillä haukea saa sieltä missä tuulee, on syvää ja syöttikalaparvia (muikkua,silakkaa,lahnaa).
Syksyllä: Taas vesien viileys aktivoi haukea ja alkaa taas hyvät ajat. Järvellä hauet tulevat alkusyksystä joskus jopa todella matalaan, mutta yleisimmin löytyy rantojen vähän matkan päässä olevien penkkojen reunoilta. Syksyn edetessä kasvillisuus vähenenee ja haukien saaliskin rantojen tuntumasta samoin. Eli tämän huomatessa sitten vain sinne penkkojen reunalle ja loppusyksyllä pidemmällekin. Merellä ilmeisesti alkusyksystä löytyy tuolta lahukoiden läheisyyksistä penkoilta ja karikoilta, syksyn edetessä aina vaan matalampampaan päin. Muutenkin nopeammin lämmetneet sisälahdelmat lämpenevät ja vetävät hauen saaliskaloja puoleensa ja sitä on vaikea olla seuraatta. ;)
Lähteet
- Tietoa kalalajeista: Hauki Luke.
- Hauki Suomen Lajitietokeskus.
- Hauki Wikipedia.
- Esox lucius FishBase.
Viitteet
- ↑ Esox lucius Fishing World Records.
- ↑ Suomen ennätyskalat Kalatalouden Keskusliitto.
| Järviwikin kalalajit | ||
|
ahven · ankerias · harjus · hauki · härkäsimppu · kampela · karppi · kiiski · kirjolohi · kivisimppu · kolmipiikki · kuha · kuore · kymmenpiikki · lahna · lohi, järvilohi · made · muikku · nahkiainen · nieriä · pasuri · piikkimonni · puronieriä · ruutana · salakka · siika · silakka · sorva · sulkava · suutari · särki · säyne · taimen · toutain · turpa · vimpa · muu laji |
