Ero sivun ”Storträsket (83.077.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Nykytila ja suojelu==Järvi on matala ja runsaasti ruohottunut, kesällä järven vedenpinta pääsee laskemään liian alas ja synty ajoittaisia happikatoja sekä happamuutta. Järvi kuuluu SU-alueeseen | ==Nykytila ja suojelu==Järvi on matala ja runsaasti ruohottunut, kesällä järven vedenpinta pääsee laskemään liian alas ja synty ajoittaisia happikatoja sekä happamuutta. Järvi kuuluu SU-alueeseen | ||
| − | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | + | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==kalastoon kuuluu mm. Hauki, Ahven, Särki ja muut Särkikalat, Ruutana, 1950 luvulla järvestä kalastettiin myös Kampelaa (sedulla sitä kutsuttiin Maarian kalaksi). Linnustoon kuuluu mm.Sorsalajit, Joutsen, Töyhtöhyyppä, Merikotka, Silkkiuikku, Västäräkki, Leivonen, peippolajit, Suomen majava on ottanut alueen pesimäalueekseen järven pinnanlaskun jälkeen 1960 luvulla, majavat tuohavat padoillaan ympäristön ranta- ja metsäalueita maanomistajien harmiksi aiheuttaen taloudellisia menetyksiä |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 19. huhtikuuta 2021 kello 16.23
Järvi
Nimi: Storträsket
Järvinumero: 83.077.1.001
Vesistöalue: Rågårdsdiketin valuma-alue (83.077)
Päävesistö: Selkämeren rannikkoalue (83)
Perustiedot
Pinta-ala: 83,08 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 10 km10 000 m <br />
Korkeustaso: 6,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kristiinankaupunki
Maakunta: Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
==Järven erityispiirteet== Järvi toimii oman kalakannan lisäksi merestä nouseville murtoveden kalalajeille kutu-/poikastuotanto alueena, järveä ympäröivissä pensaikoissa on kesäisin runsaasti pesiviä pikkulintu lajeja, lisäksi merikotka viihtyy järvialueella, vesilintujen mm. Sorsien pesintä on vähentynyt
2000 luvulla ja tätä yritetään elvyttää estämällä muna ryöstelyä ns.putkipesintä menetelmällä.
==Nykytila ja suojelu==Järvi on matala ja runsaasti ruohottunut, kesällä järven vedenpinta pääsee laskemään liian alas ja synty ajoittaisia happikatoja sekä happamuutta. Järvi kuuluu SU-alueeseen
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==kalastoon kuuluu mm. Hauki, Ahven, Särki ja muut Särkikalat, Ruutana, 1950 luvulla järvestä kalastettiin myös Kampelaa (sedulla sitä kutsuttiin Maarian kalaksi). Linnustoon kuuluu mm.Sorsalajit, Joutsen, Töyhtöhyyppä, Merikotka, Silkkiuikku, Västäräkki, Leivonen, peippolajit, Suomen majava on ottanut alueen pesimäalueekseen järven pinnanlaskun jälkeen 1960 luvulla, majavat tuohavat padoillaan ympäristön ranta- ja metsäalueita maanomistajien harmiksi aiheuttaen taloudellisia menetyksiä
