Ero sivun ”Kivenkänä (03.053.1.028)” versioiden välillä
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Aiemmin järven rannalla asusteli ahkera majavaperhe, joka piti huolen erityisesti haapametsiköiden harvennuksesta. Majavat ilmeisesti häädettiin. | Aiemmin järven rannalla asusteli ahkera majavaperhe, joka piti huolen erityisesti haapametsiköiden harvennuksesta. Majavat ilmeisesti häädettiin. | ||
| − | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== Vakinaisia asuintaloja on järven rannalla 4-5 ja kesämökkejä riittävästi. Uusille rantamökeille ei saa rakennuslupia ilman poikkeuslupaa. Mökkiläiset pitävät katiskoja ja verkkoja. Aleen useat järvet muodostavat yhteisen kalastuskunnan. | + | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
| + | Vakinaisia asuintaloja on järven rannalla 4-5 ja kesämökkejä riittävästi. Uusille rantamökeille ei saa rakennuslupia ilman poikkeuslupaa. Mökkiläiset pitävät katiskoja ja verkkoja. Aleen useat järvet muodostavat yhteisen kalastuskunnan. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 30. kesäkuuta 2021 kello 09.01
Järvi
Nimi: Kivenkänä
Järvinumero: 03.053.1.028
Vesistöalue: Torsanjoen valuma-alue (03.053)
Päävesistö: Hiitolanjoki (03)
Perustiedot
Pinta-ala: 183,13 ha
Syvyys: 25,47 m
Keskisyvyys: 5,81 m
Tilavuus: 10 644 300 m³0,0106 km³ <br />10 644 300 000 l <br />
Rantaviiva: 21,41 km21 410 m <br />
Korkeustaso: 101,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ruokolahti (kunta)
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Hyvin kapea, mutta kohtalaisen pitkä järvi.
Nykytila ja suojelu
Kivenkänän rannat ovat melko tiuhaan mökitetty. Järvi on tyypillinen Suomalainen järvi, moninpaikoin mutapohjainen, ja osa melko matalaa. Järven vesi on puhdasta, joskin väriltään ruskeaa. 1970-luvulla järvellä käytettiin moottorivenettä vesisuksilla hiihtämistä varten. Tämä kuitenkin vaurioitti rantoja merkittävästi, joten kyseinen harrastus lopetettiin.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvessä on hyvin tyypillinen Suomalaisen järven kalasto, joten pyydyksiin käy useimmin ahven, särki ja hauki. Aika ajoin järvessä on epäilty olevan myös muikkua, mutta todisteita ainakaan laajemmasta populaatiosta ei ole. Kalojen lisäksi, rapusaaliit voivat nousta kohtuullisiksi. Aiemmin järven rannalla asusteli ahkera majavaperhe, joka piti huolen erityisesti haapametsiköiden harvennuksesta. Majavat ilmeisesti häädettiin.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vakinaisia asuintaloja on järven rannalla 4-5 ja kesämökkejä riittävästi. Uusille rantamökeille ei saa rakennuslupia ilman poikkeuslupaa. Mökkiläiset pitävät katiskoja ja verkkoja. Aleen useat järvet muodostavat yhteisen kalastuskunnan.
